Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita.
FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan Aspectual Pairs of Recently Borrowed Verbs in Russian venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Slaavilaisissa kielissä verbimuodossa näkyy persoona (minä, sinä, hän…), aikamuoto (preesens/nykyinen aika, imperfekti/mennyt aika, futuuri/tuleva aika) sekä aspekti. Aspekti kertoo, onko verbin ilmaisema toiminta valmis tai ei. Jos verbin toiminta on valmis, käytetään perfektiivistä verbiä (esim. postroit’ dom, vrt. genetiiviobjekti suomeksi: rakentaa talon), mutta jos toiminta ei ole valmis – tai ei ole tärkeää, onko se valmis vai ei – jos se on käynnissä tai toistuu, käytetään imperfektiivistä verbiä (esim. stroit’ dom, vrt. partitiiviobjekti suomeksi: rakentaa taloa). Verbit stroit’ ja postroit’ ovat siis aspektipari: kaksi verbiä, jolla on eri aspekti mutta periaatteessa sama merkitys.
- Venäjän aspektipareilla ei ole säännöllistä muotoa: on noin 30 eri tapaa muodostaa aspektipareja, riippuen siitä, miten aspektipari määritellään. Tästä syystä ei ole heti selvää, miten lainaverbit muodostavat aspektipareja, sillä ei-slaavilaisissa kielissä ei ole aspektipareja, valottaa Olsson.
Väitöstutkimus osoittaa, että suurin osa venäjän lainaverbeistä muodostaa aspektipareja etuliitteillä, ja za-, s-, pro- ja ot- ovat yleisimpiä aspektipareja muodostavia etuliitteitä. Niitä käytetään eri verbeissä. Pro- on produktiivinen niissä verbeissä, joiden toiminta on jonkin verran tuttua entuudestaan (esim. pro-installirovat ‘asentaa’). Ot-etuliitettä käytetään, kuin verbin toiminta yleensä ei toistu eli silloin, kun se on kerralla valmis (esim. ot-fotošopit’ ‘photoshopata’). Etuliitteellä s- on kaksi tärkeää merkitystä: kertatoiminnat (s-blefovat’ ‘bluffata’, jossa sblefovat’ tarkoittaa ‘tehdä yksi bluffi’)) ja muodostaminen (s-formirovat’ ‘muodostaa’). Za- on yleisin etuliite ja sitä käytetään silloin, kun mikään muu prefiksi ei “sovi”. Za- ilmaisee yleensä, että verbin toiminta on johtanut johonkin tulokseen.
Väitöskirjan tutkimustulokset tukevat teoriaa, että slaavilaiset verbiprefiksit eivät ole ”puhtaasti aspektuaalisia” tai ”tyhjiä” aspektimerkkejä. Ne ilmaisevat jotakin semanttista komponenttia, joka on jo olemassa verbivartalossa. Siksi venäjän verbiaspekti ei ole pelkästään kieliopillinen, vaan myös sanastollinen kategoria. Aspekti siis muuttaa hieman verbin merkitystä.
***
FM Gustaf Olsson esittää väitöskirjansa Aspectual Pairs of Recently Borrowed Verbs in Russian julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.6.2022 klo 16.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
Väitöstä voi seurata myös etänä: https://utu.zoom.us/j/67552409539
Vastaväittäjänä toimii professori Stephen M. Dickey, University of Kansas, USA ja kustoksena professori Johanna Viimaranta, Helsingin yliopisto. Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on venäjän kieli.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8857-0
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot
Gustaf Olsson
046 6360210
gustaf.olsson@utu.fi
