Namibialaiset alakoulun opettajat käyttävät opetuksessaan keinoja, jotka auttavat englantia taitamattomia oppilaita selviytymään englanninkielisessä luokassa. Monikielisiä menetelmiä käytettiin kuitenkin suunnittelemattomasti, satunnaisesti ja yksikanavaisesti. Monikielisen opetuksen kehittäminen edellyttää opettajien kielipolitiikan soveltamista koskevien käsitysten haastamista sekä tehokkaiden monikielisten käytänteiden sisällyttämistä opettajien koulutukseen.
Namibiassa, samoin kuin useissa vastaavissa jälkikoloniaalisissa maissa, opetusta annetaan viimeistään kolmen ensimmäisen kouluvuoden jälkeen ainoastaan jollain eurooppalaisperäisellä kielellä, jota vain harva puhuu ensikielenään. Opettajien käsityksiä ja monikielisiä käytänteitä on tutkittu Namibiassa vain vähän. FM Soili Norro selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia käsityksiä erityisesti alakoulun opettajilla on opetuskielestä ja miten he tukevat oppimista englanninkielisessä ympäristössä.
– Tutkimuksessa havaittiin keskenään ristiriitaisten käsitysten vaikuttavan siihen, mitä opettajat ajattelevat esimerkiksi opetuskielen merkityksestä oppimiselle. Vaikka suurin osa opettajista oli sitä mieltä, että oppilaat oppivat parhaiten omalla kielellään, alle puolet heistä oli valmis laajentamaan omakielistä opetusta yläluokille, kertoo Norro.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajien omat kokemukset vaikuttivat heidän käsityksiinsä. Koska suurin osa oli opiskellut itse englanniksi koko koulu-uransa ajan, he myös opettivat mieluiten englanniksi. Opetusmateriaalia on myös tarjolla englanniksi huomattavasti enemmän kuin muilla Namibiassa puhutuilla kielillä.
Opettajien käytänteissä havaittiin eroja sen mukaan, miten monta eri kieliryhmää oli edustettuna opetusryhmässä. Mitä useampaa eri kieltä oppilaat puhuivat, sitä haluttomampia opettajat olivat käyttämään muita kieliä kuin englantia opetuksessaan.
– Paikallisia kieliä käytettiin opetuksessa enemmän pohjoisessa Oshanan alueella kuin pääkaupungissa, jossa yhdessä luokassa saattaa olla kymmenkunta eri kieltä edustettuina. Opettajat kokivat, että oman kielen käyttö ei ole mahdollista, koska se asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan, selventää Norro.
Myös opetettava aine vaikutti opetuskäytänteisiin. Matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opettajat kertoivat muiden kielten kuin englannin käytön olevan haasteellista tieteenalakohtaisen sanaston puutteellisuuden takia. Näidenkin aineiden opettajien välillä oli kuitenkin suuria eroja, jotka tulivat ilmi luokkatilanteissa.
Tutkimusta varten kerättiin aineistoa opettajille suunnatulla kyselytutkimuksella ja haastattelemalla opettajia. Oppitunteja havainnoimalla saatiin tietoa opettajien käytänteistä, jolloin niitä voitiin verrata heidän itse raportoimiinsa käytänteisiin. Namibian virallista kielikoulutuspolitiikkaa ja sen kehitystä myös analysoitiin kielipoliittisten dokumenttien pohjalta.
***
M Soili Norro esittää väitöskirjansa Namibian primary school teachers' beliefs and practices in a multilingual context. Language ideologies underlying the language education policy and its implementation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 29.4.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-sali (A151), Arcanuminkuja 4, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Carolyn McKinney (Kapkaupungin yliopisto, Etelä-Afrikka) ja kustoksena professori Marjut Johansson (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on soveltava kielentutkimus.
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.utupub.fi/handle/10024/174482.
