Valtio voi säännellä poliittista disinformaatiota sananvapautta rajoittamatta (Väitös: LL.M Christopher Phiri, 30.11.2023, oikeustiede)

Poliittinen disinformaatio, joka ymmärretään laajasti disinformaationa, joka liittyy yleistä etua koskeviin asioihin (esimerkiksi disinformaatio poliittisista vaaleista, poliittisista ehdokkaista, valtion virkamiesten julkisten asioiden hoitamisesta, pandemioista ja ilmastonmuutoksesta), on ollut tärkeä keskustelunaihe ainakin vuodesta 2016 lähtien. Vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen yleisön kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut räjähdysmäisesti ympäri maailmaa. Poliittiset päättäjät ja tieteilijät ovat kiistelleet siitä, kuinka ilmiötä voidaan säännellä nopeasti kehittyvässä verkkoviestintäympäristössä vaalien samalla ilmaisunvapautta, jota pidetään yleisesti demokratian olennaisena piirteenä.

Uudet sääntelytoimenpiteet ovat kohdanneet useimmiten ankaraa kritiikkiä. Monet kriitikot katsovat, että erityisesti verkkoympäristössä ilmenevän poliittisen disinformaation sääntelemiseen tähtäävät toimet uhkaavat sananvapautta ja siten itse viime kädessä myös demokratiaa itseään.

LL.M Christopher Phiri selvitti väitöstutkimuksessaan, onko valtion mahdollista säännellä poliittisen disinformaation ilmiötä sananvapautta heikentämättä. Ja jos, niin miten?

Näihin ajankohtaisiin ja samalla perustavanlaatuisiin kysymyksiin vastaaminen on edellyttänyt sitä, että Phiri on tarkastellut vapauden ja erityisesti sananvapauden käsitteitä.

– Sananvapaus tulee ymmärtää laajasti. Se sisältää myös ajatuksenvapauden ja vapauden vastaanottaa tietoa, joko tosiasioiden, mielipiteiden tai ideoiden muodossa, Phiri selventää.

Tämä puolestaan ​​avasi tutkijalle tarpeen selvittää, suojeleeko laki ylipäänsä poliittisen disinformaation välittämistä osana sananvapautta.

– Ajatuksena on, että sananvapauteen oikein ymmärrettynä ei sisältyisi oikeutta välittää poliittista disinformaatiota. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että vaikka poliittisen disinformaation välittäminen on ilmaisumuoto, niin verkossa kuin sen ulkopuolellakin, se on myös suora yritys heikentää sananvapautta itseään ja erityisesti yleisön vapautta saada asianmukaista tietoa, Phiri sanoo.

Phirin pääasiallisena tutkimuskohteena oli Euroopan neuvoston ihmisoikeusjärjestelmä. Hän havaitsi, että Euroopan neuvoston lainsäädäntökehys ei estä valtioita säätelemästä poliittista disinformaatiota.

– Valtio voi ja sillä voidaan katsoa olevan myös suoranainen velvollisuus säännellä poliittisen disinformaation ilmiötä kokonaisvaltaisesti. Se voidaan tehdä myös tavoilla, jotka eivät uhkaa sananvapautta erityisesti, kun samalla tarjotaan yhdistelmä korjaus- ja sanktiomekanismeja, Phiri toteaa.

***

LL.M Christopher Phiri esittää väitöskirjansa Political Disinformation and Freedom of Expression: Demystifying the Net Conundrum julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 30.11.2023 klo 11.15 (Turun yliopisto, Calonia, Cal2102, Caloniankuja 3, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä toimii professori Giovanni De Gregorio (Catholic University of Portugal, Lissabon, Portugali) ja kustoksena professori Janne Salminen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on julkisoikeus/oikeustiede.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9528-8.