Siirtolaisuutta ja ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään paitsi mediassa myös sarjakuvissa. FM Anna Vuorinne selvitti väitöstutkimuksessaan, miten 2010-luvulla Saksassa julkaistut sarjakuvateokset kuvaavat siirtolaisten oikeuksia, niiden loukkauksia ja toteutumista.
Sarjakuvasta on muodostunut tärkeä areena, jolla käsitellään ihmisyyttä ja oikeuksia. Viime vuosina erityisesti siirtolaisiin ja pakolaisiin kohdistuvat ihmisoikeusloukkaukset ovat nousseet sarjakuvissa tärkeäksi aiheeksi.
FM Anna Vuorinne tarkasteli yleisen kirjallisuustieteen alan väitöstutkimuksessaan, millaisia tapoja kuvata siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia esiintyi Saksassa 2010-luvulla julkaistuissa sarjakuvateoksissa. Tutkija selvitti erityisesti, mitä genrejä eli kertomisen ja esittämisen lajeja siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen keskittyvässä sarjakuvassa suosittiin.
– Sarjakuvatutkimus on tyypillisesti keskittynyt angloamerikkalaiseen, ranskalais-belgialaiseen ja japanilaiseen sarjakuvaan. Vireää ja rikasta sarjakuvakulttuuria on kuitenkin myös muualla, esimerkiksi Saksassa. On tärkeää, että sarjakuvaa tutkitaan monipuolisesti, sanoo Vuorinne.
Tutkimuksessa selvisi, että siirtolaisuutta ja ihmisoikeuksia käsittelevä sarjakuva on vahvasti kiinni vakiintuneissa kerronnan ja ilmaisun tavoissa. Sarjakuvat esittävät siirtolaisten oikeuksien loukkaamista ja toteutumista hyödyntämällä erilaisia kerronnan lajeja, esimerkiksi elämäkertaa, melodraamaa ja todistajankertomusta. Nämä puolestaan kietoutuvat tiiviisti moderniin länsimaiseen ihmisoikeusajatteluun. Lajit hahmottuvat tutkimuksessa tapoina jäsentää ihmisarvoa ja ihmisoikeusloukkauksia.
– Kerronnan lajien avulla sarjakuvat sekä toisintavat että kyseenalaistavat vallitsevia ihmisoikeuskäsityksiä ja -käytäntöjä. Siirtolaisten oikeuksiin tartutaan sarjakuvissa esimerkiksi ruumiillisen kärsimyksen esitysten ja yksilökeskeisen kerronnan kautta. Osa sarjakuvista havainnollistaa pakolaisten ahdinkoa esittämällä heidän traumaattisia kokemuksiaan tunteisiin vetoavasti. Toiset sarjakuvat keskittyvät turvapaikkapolitiikan rakenteellisten epäkohtien kuvaukseen, Vuorinne kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, kuinka sarjakuva ottaa kantaa siirtolaisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisten välisiä velvollisuuksia koskeviin näkemyksiin. Erityisen painoarvon tutkimus antaa lajien roolille, joka on aiemmin jäänyt vähemmälle huomiolle.
Tutkimus näyttää myös, kuinka monipuolisesti ihmisoikeuksia koskevaa keskustelua kulttuurissamme käydään.
– Tutkimus antaa välineitä ymmärtää ihmisoikeus- ja siirtolaisuuskäsitysten kulttuurista muovautumista myös laajemmin. Se tarjoaa keinoja hahmottaa, kuinka siirtolaisuuteen ja pakkomuuttoon liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä tehdään näkyviksi kertomusten ja visuaalisten esitysten keinoin, toteaa Vuorinne.
***
FM Anna Vuorinne esittää väitöskirjansa Understanding Abuse and Justice through Genres: Migration and Human Rights in Contemporary German Comics julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.11.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Aava-auditorio, Arcanuminkuja 1, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Brett E. Sterling (Arkansasin yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hanna Meretoja (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on yleinen kirjallisuustiede.
Kuvituskuva: Alex Jordan / Bildkorrektur-kollektiivi (CC BY-NC-ND 2.0)
