Eurooppa-foorumissa turvallisuus nousi keskusteluissa aiempaa voimakkaammin esille

Turun yliopiston rehtorin Jukka Kolan, Åbo Akademin rehtorin Mikael Lindfeltin, tiedeministeri Sari Multalan ja Eurooppa-foorumi Turussa ry:n puheenjohtajan Matti Niemen keskustelussa nostettiin vahvasti esille se, miten kansainvälisyys on elinehto Suomelle. Turun yliopiston rehtori Jukka Kola toi esille huolen, miten Suomi onnistuu houkuttelemaan opiskelijoita EU:n ulkopuolelta. – Visio 2030:ssä on ollut tavoite kolminkertaistaa kansainvälisten opiskelijoiden määrä niin, että 75 prosenttia heistä jää Suomeen. Sen eteen on tekemistä, Kola totesi.

Turun yliopiston kansainvälisen politiikan professori Henri Vogt, Ahvenanmaan rauhaninstituutin johtaja Sia Spiliopoulou Åkermark sekä etäyhteydellä osallistunut Ukrainan presidentin Krimin foorumiosaston päällikkö Maria Tomak keskustelivat Akademin professori Markku Suksen johdolla, miten Krimin itsehallinto tulisi palauttaa sodan jälkeen ja miten itsehallintoa voitaisiin kehittää Ahvenanmaan esimerkin avulla. Ukrainan suurlähettilään Olga Dibrovan puheenvuoron jälkeen Vogt toi kannusti vahvistamaan sodan jälkeen Krimin alueen autonomiaa.

Komission korekean asteen koulutuksen yksikönpäällikkö Vanessa Debiais-Santon (etäyhteydellä), Turun yliopiston rehtori Jukka Kola, Fulbright Finland Foundationin toimitusjohtaja Terhi Mölsä, Yhdysvaltain lähetystöneuvos Susan Bridenstine ja Åbo Akademin rehtori Mikael Lindfelt keskustelivat Poitiersin yliopiston professorin ja EC2U-allianssin koordinaattorin Ludovic Thillyn johdolla muun muassa eurooppalaisista alliansseista eli yliopistojen muodostamista liitoista, joilla rakennetaan kilpailukykyisempiä yliopistoja Eurooppaan. Rehtori Jukka Kola muistutti, että Suomessa yliopistojen vapaus ja autonomia on eurooppalaisittain poikkeuksellisen vahvaa. Se tarkoittaa, että yliopistot saavat itse päättää, keiden kanssa tekevät yhteistyötä. Tähän mennessä alliansseissa on painotettu koulutuksessa tehtävään yhteistyöhön. Jos ja kun yhteistyö ulotetaan koskemaan vahvemmin myös tutkimusta, on edessä pohdinnan paikka. Kola kysyi, ovatko allianssit keino tähdätä excellenseen, erinomaiseen, vai onko siihen jokin toinen väylä parempi.

Turun yliopiston kansaterveystieteen emeritusprofessori Jussi Vahtera (toinen vas.) toi Turun ilmastofoorumin keskustelussa esille, miten helleaallot tappavat jo nyt ihmisiä. – Jos menemme (ilmastanmuutoksen etenemisen hidastamisessa) kestävimmälle polulle, hellepäivien määrä kasvaa vuoteen 2050 mennessä viidellä prosentilla. Jos nykymeno jatkuu, kasvu on 13 prosenttia, hän totesi. Anna Ståhlen johdolla luontokadon ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia Turkuun ja sen asukkaiden hyvinvointiin pohtivat myös Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön professori Ilari Sääksjärvi ja Sitowisen palvelupäällikkö Heli Nukki.

Miten luonnon monimuotoisuutta kaupungeissa voidaan lisätä. Kysymystä Anna Ståhlen johdolla pohtivat Turun kaupungin erityisasiantuntija Niina Ruuska, Meyer Turun ympäristöpäällikkö Anna Vilén, Helsingin yliopiston yliopistotutkija Anna Lintunen ja Turun yliopiston kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila. – Nyt kun liikutaan tiivistyviä kaupunkeja, pitää olla huolellinen siinä, miten tiivistetään niin, että luonnon monimuotoisuudesta samaan aikaan pidetään huolta. Siinä joudutaan pohtimaan erilaisia maankäyttöjä, jolloin luontokäytössä olevia alueita tai yksittäisiä paikkoja muokataan muuksi. Se ei tarkoita, että luonto korvautuisi vain betonilla vaan on betoni plus kaikkea muuta. Viimeisimmässä kiinteistökehityksen kiihdytyksessä on tullut rumaa jälkeä, hyvin betonisia ympäristöjä, tulevia lämpösaarekeongelmia, Ruoppila totesi.

Turun ilmastofoorumin ohjelmaosuudessa puhunut Turun yliopiston johtamisen ja organisoinnin professori Satu Teerikangas totesi ykskantaan, että tällä hetkellä ihminen toiminnallaan tuhoaa elinehtoja. – Tarvitaan systeeminen muutos. Ja missä se systeemi on, Teerikangas haastoi pohtimaan ja antoi itse vastauksen: se on meissä kaikissa. – Jos haluamme suunnanmuutoksen, tarvitsemme johtajuutta. Tehtävä on kaikkien vastuulla, mutta erityisesti päätöksentekijöiden. Kuluttajakansalainen saattaa turhautua kun päätöksenteko on vajavaista, Teerikangas totesi. Taarikangas kollegoineen kehittää Turun yliopiston johtamassa Biodiful-hankkeessa myös kestävämpää johtajuutta.

Tutkijatohtori Oscar Winberg (vas.), professori Benita Heiskanen, moderaattorina toiminut toimittaja Anna-Sofia Berner, professori Teivo Teivainen ja yliopistotutkija Johanna Vuorelma pohtivat Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen järjestämässä paneelissa, miten nykypolitiikkaa tehdään perinteisten poliittisten foorumien ulkopuolella. Tutkijoillekin tämä on ollut oppimisen paikka. Heiskanen kertoi, miten 2016 vaalien jälkeen varsinkin nuoret ovat siirtyneet pois valtavirtamedioiden käyttäjistä ja keskeisiksi ovat nousseet muun muassa podcastit. – Se pääsi yllättämään meidät (tutkijat), mutta otimme opiksemme, Heiskanen sanoo.

Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto (oik.) keskusteli emeritusprofessori Paavo Okon (vas.) johdattamana kansanedustaja Pekka Haaviston ja Suomen Pankin pääjohtajan virasta vapaalla olevan Olli Rehnin kanssa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta uuden kylmän sodan maailmassa. Liuhto kuvasi keskustelussa kirjaimien YYA merkitsevät nyt Yhtenäisyyttä, Yhdysvaltoja ja Asianmukaista aseistusta. Hän haastoi miettimään, onko Naton edellyttämä 2 prosentin BKT-osuuden käyttäminen puolustusmenoihin riittävä. Liuhto ennakoi myös tulevaa: – Putinin jälkeen Venäjälle tulee kansallismielisempi, kovan linjan johtaja.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä tenttasi pääministeri Petteri Orpolta, miten hallitusohjelma EU-politiikan linjausten kirjoittaminen onnistui. – Kokoomus on itsekin sanonut olevansa johtava Eurooppa-puolue ja RKP:llä on myönteinen suhtautuminen EU:hun, mutta Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit suhtautuvat kriittisesti, ainakin EU:n laajentumiseen, Jokisipilä totesi. Orpo kertoi havainneensa jo tunnusteluissa, ettei EU-politiikasta tule ongelmakysymystä. Kriittisestikin suhtautuneet puolueet suhtautuivat kirjauksiin pragmaattisesti. Hallitusohjelmaan saatiin linjaus, jonka mukaan Suomi pyrkii kehittämään EU-politiikkaa Suomen näkökulmasta positiiviseen suuntaan.

Turun kauppakorkeakoulun tutkijat Eini Haaja ja Anna Karhu haastoivat Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Petri Vuorion, Åbo Akademin professorin Edvard Johanssonin, Ruotsin kauppakollegion pääjohtajan Anders Ahnlidin sekä Miltton USA:N toimitusjohtajan Kristiina Heleniuksen miettimään, ovatko transatlanttiset kauppasuhteet myllerryksessä haaste vai mahdollisuus pohjoismaisille vientiyrityksille. Vastaus oli yksimielinen: mahdollisuus. Helenius muistutti, että viime vuonna Yhdysvallat nousi Suomen vientikohteena ykköseksi. Vuorion mukaan kiinnostus kohdistuu erityisesti puhtaan teknologian tuotteisiin ja mahdollisuuksiin.

Turun Yliopistosäätiö ja Turun yliopisto kutsuivat Eurooppa-foorumiin osallistuvia yhteiseen tapaamiseen Maaherran makasiinin pihamaalle. Tapahtumassa puhunut Turun kaupungin pormestari Minna Arve muistutti, että alusta saakka foorumin tavoitteena on ollut yhdistää tutkijat, kansalaiset ja poliitikot keskustelemaan yhdessä. – Euroopan ilmapiiri on mahtava, Arve kiteytti tämänhetkisen tunnelman.

Eurooppa-Foorumi Turussa ry:n hallituksessa Turun yliopistoa edustava vararehtori Piia Björn iloitsee vuoden 2023 ohjelman monipuolisuudesta. Jos jotain voisi toivoa, niin enemään nuoria kuulemaan hyviä keskusteluja.

Suurin osa keskusteluista käytiin Varvintorin saleissa, mutta perjantaina tapahtuma huipentui Turun kauppatorille pystytetyllä Speakers' Corneriin. Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän ensimmäisiksi haastateltaviksi istuivat europarlamentaarikot Petri Sarvamaa ja Sirpa Pietikäinen. Keskusteluun nousi muun muassa EU:n suunnitelmat kieltää silakan kalastus Suomessa.