Luontojalanjäljen laskenta tarjoaa uuden tavan tarkastella organisaation toiminnan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen paikallisesti ja globaalisti. Laskennassa on yhdistetty luonto- ja hiilijalanjälki, ja se kertoo, mistä toiminnoista yliopisto jättää suurimmat jäljet.
Luonnon köyhtyminen eli luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle globaaliksi haasteeksi. Hiilijalanjäljen laskenta on auttanut organisaatioita tiedostamaan merkittävimmät päästölähteensä ja etsimään keinoja päästöjen vähentämiseksi. Turun yliopiston hiilijalanjalanjälkeä on seurattu jo vuodesta 2018 lähtien, mutta nyt Turun yliopistolle on ensimmäistä kertaa arvioitu myös luontojalanjälki yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Luontojalanjäljen laskemisella Turun yliopisto ottaa merkittävän askeleen kohti entistä tehokkaampia biodiversiteettitekoja tarkastelemalla oman toimintansa vaikutuksia.
– Turun yliopiston oman toiminnan luontojalanjäljen mittaaminen ja ymmärtäminen on meille tärkeää. Yliopistot ovat keskeisiä toimijoita ilmasto- ja luontokriisien ratkaisemisessa. Kehittämiämme malleja voidaan soveltaa myös yrityksissä ja muissa organisaatioissa, toteaa yliopiston kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehtori Mika Hannula.
– Luontojalanjäljen määritys kertoo Turun yliopiston toiminnan vaikutukset vuodelta 2022. On tärkeää määrittää perustaso, jotta pystymme jatkossa seuraamaan luontojalanjäljen kehitystä. Laskentamenetelmät ja ohjauskeinot luonnon köyhtymisen ymmärtämiseen ja hillintään kehittyvät jatkuvasti, ja Turun yliopisto on sitoutunut olemaan luontopositiivisten yliopistojen eturintamassa Nature Positive Universities -verkoston jäsenenä, toteaa Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi.
Ostoenergia ja tutkimustoiminnan vaikutukset korostuvat
Laskennassa hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tutkijoiden kehittämää laskentamenetelmää, joka hyödyntää tieteellisiä tietokantoja, organisaation talouskirjanpitoa ja muita kulutustietoja. Luontojalanjäljelle on kehitetty suure luontoekvivalentti (biodiversity equivalent, Bde), joka kertoo teoreettisen osuuden lajeista, jotka todennäköisesti häviävät maailmanlaajuisesti.
– Hiilijalanjälkeä olemme laskeneet vuodesta 2018 alkaen. Nyt tehty laskenta pitää sisällään myös hiilijalanjäljen, mutta laskentamenetelmä eroaa jonkin verran aiemmin käyttämästämme tavasta. Vaikka molemmissa menetelmissä hiilijalanjäljen laskenta perustuu GHG-protokollan mukaiseen scope-jaotteluun, eroja on esimerkiksi laskentaan sisällytetyissä kategorioissa sekä käytetyissä päästökertoimissa. Tämä on hyvä muistaa tuloksia tarkastellessa, toteaa Turun yliopiston hiililaskentaa koordinoiva ja kansallista Finn-ARMAn hiililaskentatyöryhmää johtava kehittämisasiantuntija Petteri Siika-aho.
Suurimman osan Turun yliopiston luontojalanjäljestä muodostaa ostoenergia sekä tutkimustoiminta laitteineen ja palveluineen, kun taas hiilijalanjäljessä korostuvat erityisesti tutkimustoiminta ja työmatkustus. Tutkimuslaitteet ja aineet ovat välttämättömiä toiminnalle, jossa pitkäjänteisesti kehitetään kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuteen. Myös konferenssimatkustus on osa akateemista työtä, vaikka se onkin etäyhteyksien käytön yleistyessä vähentynyt.
– Kansallisessa keskustelussa painopiste on siirtynyt hiiliekvivalenttitonneihin liittyvistä luvuista kokonaisvaltaisempaan ympäristövaikutusten tarkasteluun. Haluamme varmistaa, että teemme oikeita toimenpiteitä sekä ilmaston että luonnon näkökulmasta, Siika-aho sanoo.
Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys on yliopiston strateginen monitieteinen teema
Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys on yksi Turun yliopiston strategian monitieteisistä tutkimusteemoista. Yliopistossa toimii monitieteinen biodiversiteettiyksikkö, jonka tutkimus ja opetus liittyvät luonnon monimuotoisuuteen ja luonnon köyhtymisen ehkäisemiseen. Lisäksi Turun yliopisto on perustajajäsenenä maailmanlaajuisessa Nature Positive Universities -yliopistoverkostossa, joka pyrkii edistämään biodiversiteettitutkimusta ja -opetusta, tukemaan luonnon ennallistamista korkeakoulusektorilla sekä syventämään korkeakoulujen välistä vuoropuhelua ja tiedonvälitystä.
– Yliopiston oman strategian lisäksi sitoutuminen Nature Positive Universities -verkostoon velvoittaa meitä edistämään luonnon monimuotoisuuden tutkimusta, asettamaan toiminnallemme tavoitteet, seuraamaan niiden toteutumista ja raportoimaan niistä vuosittain. Olemme nyt yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa lasketun luontojalanjäljen lisäksi esimerkiksi kartoittaneet kampusalueen lajistoa BioBlitz-tapahtumassa, biodiversiteettiyksikön johtaja Sääksjärvi kertoo.
