Tieteelle tuntemattomien lajien tutkimus on kilpailua aikaa vastaan. Luonnon köyhtyminen etenee maailmanlaajuisesti. Uusien arvioiden mukaan noin miljoona eliölajia on vaarassa hävitä sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on edelleen mahdollista pysäyttää, mutta se vaatii onnistuakseen laajamittaisia toimia. Eliölajien levinneisyysalueiden ja elintapojen ymmärtäminen on tärkeä askel niiden suojelussa. Turun yliopiston biodiversiteettitutkijat nimesivät vuoden 2023 aikana yhteensä 42 tieteelle tuntematonta eläinlajia, 3 -sukua ja yhden -alaheimon. Niihin lukeutuvat esimerkiksi suuripäinen pistiäinen, kullanhohtoinen lintuhämähäkki ja 3 kotoperäistä matelijalajia.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat ovat erikoistuneet tuntemattoman luonnon monimuotoisuuden tutkimukseen ja nimeävät vuosittain kymmeniä tieteelle tuntemattomia eliölajeja eri puolilta maapalloa. Lähes kaikki lajilöydöt pohjautuvat yksikön omaan kenttätutkimukseen, jota tehdään Suomen lisäksi esimerkiksi Amazoniassa, Afrikassa, Lähi-Idässä sekä Tyynenvaltameren saaristoissa.
Vuoden 2023 aikana yksikössä nimettiin muun muassa yksi tieteelle uusi eläinalaheimo, 3 -sukua ja 42 -lajia. Monet vuoden aikana tehdyistä lajilöydöistä herättivät huomiota kansainvälisessä lehdistössä. Suomalaistutkijoiden tekemistä eläinlajilöydöistä raportoivat muiden muassa BBC, USA Today ja tiedelehti Nature.
Tutkimuksissa on ollut mahdollista nimetä vain pieni osa tutkijoiden vuoden aikana löytämistä lajeista.
– Teemme tutkimustyötä monilla alueilla, joihin kohdistuu voimakas paine. Tämä tutkimustyö on tavallaan kilpailua aikaa vastaan, sillä luonnon köyhtyminen etenee nopeasti. Tutkimusalueillamme elävistä lajeista suuri osa on jo uhanalaisia eli niiden sukupuuttoriski on voimakkaasti kasvanut. Esimerkiksi Amazonian alankosademetsistä on viimeisten vuosikymmenten aikana tuhoutunut jo noin viidesosa. Lajirikkaissa sademetsissä jo pienenkin alueen häviäminen voi johtaa monen lajin sukupuuttoon. Elinympäristöjen rapautuminen tai tuhoutuminen ihmistoiminnan vaikutuksesta on luontokadon merkittävin juurisyy, biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari E. Sääksjärvi kertoo.
Tieteelle uudet eläinlajit kiehtovat kauneudellaan ja elintavoillaan
Monet vuoden 2023 aikana löydetyt eläinlajit ovat kiehtovia elintavoiltaan. Tutkijat pyrkivät kuvaamaan myös lajien biologian, esiintymisalueet ja elintavat tutkimuksissa mahdollisimman hyvin, sillä tieto niistä mahdollistaa esimerkiksi lajien uhanalaisuuden arvioinnin ja suojelutoimenpiteiden onnistumisen tulevaisuudessa.
– Tutkimustemme kautta yritämme helpottaa lajien suojelua nyt ja tulevaisuudessa. Vuoden aikana olemme kuvanneet tieteelle esimerkiksi monia tieteelle tuntemattomia hämähäkkilajeja ja -sukuja. Yksi kiehtovimmista vuoden 2023 aikana tehdyistä lajilöydöistä on iranilainen Chaetopelma persianum-lintuhämähäkki, joka löytyi Zagrosvuoriston alueelta. Lajia peittää kullankohtoinen karvapeite, tutkijatohtori Alireza Zamani kertoo.
Chaetopelma persianum -lintuhämähäkki. Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Tämän vuoden aikana Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijat kuvasivat tieteelle myös esimerkiksi yhden hämähäkkialaheimon, 3 tieteelle uutta eläinsukua sekä kolme kotoperäistä matelijalajia. Yksikkö on viimeisten vuosien aikana kohonnut nopeasti eniten tieteelle tuntemattomia eläinlajeja kuvaavien ja nimeävien tutkimuslaitosten joukoon maailmassa. Tämä on merkittävää, sillä yksikössä työskentelee vain kourallinen eläintutkijoita. Biodiversiteettiyksikkö ylläpitää myös Suomen toiseksi laajimpia luonnontieteellisiä tutkimuskokoelmia.
– Yksi viime vuoden aikana kuvaamistamme tieteelle uusista elänsuvuista on Capitojoppa. Siihen kuuluva Capitojoppa amazonica -laji on suurikokoinen loispistiäinen, jolla on huomattavan suuri pää. Suku ja laji tunnetaan vain löytöalueeltaan Perun Amazoniasta. Löysimme lajin Allpahuayo-Mishanan sademetsäalueelta, joka tunnetaan hyvin korkeasta lajirikkaudesta. Alueella saattaa kasvaa noin 300 puulajia yhdellä hehtaarilla. Olemme selvittäneet tämän hämmästyttävän lajirikkaan sademetsäalueen luonnon monimuotoisuutta jo yli 20 vuoden ajan. Tutkimukset ovat tuottaneet runsaasti tietoa huonosti tunnettujen sademetsien luonnon monimuotoisuudesta ja tilasta. Tieteelle tuntemattomien lajien kuvaaminen ja nimeäminen on välttämätöntä lajien suojelemiseksi, kertoo Sääksjärvi.
Capitojoppa amazonica elää syvällä Perun Amazonian alankosademetsissä. Suku ja laji tunnetaan vain Allpahuayo-Mishanan sademetsästä, joka on yksi maailman lajirikkaimmista alueista. Allpahuayo-Mishanassa kasvaa jopa 300 puulajia hehtaarilla. Kuva: Kari Kaunisto, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Hyönteisten ja hämähäkkien lisäksi biodiversiteettiyksikössä kuvattiin ja nimettiin vuoden 2023 aikana yhteensä kolme tieteelle uutta selkärankaislajia ja yksi tieteelle tuntematon juoksujalkaislaji.
Yliopistotutkija Varpu Vahtera ja tutkijatohtori Valter Weijola kuvasivat tieteelle Lepidodactylus laticinctus -gekkolajin, joka tunnetaan vain löytöpaikaltaan Papua Uuden Guinean Umboisaarelta. Laji löytyi lähellä meren rantaa kasvavasta kasuariinapuusta yöaikaan.
Lepidodactylus laticinctus-gekko löytyi Umboisaarelta. Laji on todennäköisesti endeeminen eli kotoperäinen Umboille. Kuva: Valter Weijola, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö.
Weijola kuvasi lisäksi tieteelle uusina kaksi endeemistä eli kotoperäistä varaaniliskoa, Varanus louisiadensis ja Varanus tanimbar, Papua Uudesta Guineasta ja Indonesiasta. Molemmat lajit ovat tummia yleisväritykseltään ja niissä on kellertäviä kuvioita.
Kiehtova lajilöytö oli myös Vahteran yhdessä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa kuvaama Theatops groehni -juoksujalkainen, joka eli eoseenilla kymmeniä miljoonia vuosia sitten. Laji löytyi tallentuneena Itämeren meripihkaan.
Uudet eläinlajit kiinnostivat kansainvälistä lehdistöä
Vuoden 2023 aikana tieteelle kuvattujen eläinlajien lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoilla on parhaillaan työn alla kymmenien uusien eläinlajien ja useiden eläinsukujen kuvaukset.
– Haluamme tehdä lajikuvaukset mahdollisimman tarkasti, sillä tiedon avulla voimme kiinnittää ihmisten huomiota nopeasti hupenevaan luonnon monimuotoisuuteen. Vuoden aikana monet yksikön lajilöydöistä nousivat kansainvälisen lehdistön sivuille, joten mahdollisesti miljoonat ihmiset lukivat lajeista ja niiden nopeasti muuttuvista elinympäristöistä. Lajeistamme raportoivat vuoden aikana esimerkiksi BBC, USA Today ja Nature-tiedelehti, kertovat Sääksjärvi ja Zamani.
Tieteelle uusien lajien lisäksi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön eläintutkijat julkaisivat vuoden 2023 aikana uutta tietoa esimerkiksi puutiaisten levinneisyysalueiden huomattavista muutoksista Suomessa, Brasilian uhanalaisten rannikkosademetsien huikeasta lajirikkausta sekä hyönteisten suolistomikrobien tuntemattomasta monimuotoisuudesta.
– Luonnon köyhtyminen etenee nopeasti eri puolilla maapalloa, ja on selvää, että moni eliölaji häviää sukupuuttoon jo ennen löytymistään. Lajien löytyminen on ensiaskel niiden suojelussa. Myös toivonpilkahduksia on ilmassa. Luonnon köyhtymisen juurisyyt tunnetaan hyvin ja myös työkalut tilanteen pysäyttämiseksi ovat jo melko hyvin tiedossa. Luontokadon pysäyttäminen on siis edelleen mahdollista, mutta se vaatii onnistuakseen nopeaa ja määrätietoista toimintaa – sekä Suomessa että maailmalla. On ollut hienoa huomata, että viime vuosien aikana myös monet opiskelijat ovat innostuneet kanssamme tuntemattomien eliölajien tutkimuksesta, mikä turvaa työn jatkuvuutta tulevaisuudessa. Tutkimustiedon rooli on ratkaisevan tärkeä luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, tiivistää Sääksjärvi.
Linkit aiempiin tiedotteisiin:
>> Tieteelle tuntematon hyönteissuku löytyi maailman lajirikkaimmaksi kutsutulta sademetsäalueelta
>> Uusi hämähäkkilaji Persian kultatarantula löytyi Iranista
