Asiasana: Väitös

TtM, KM Tiina Putkuri tutki väitöskirjassaan kouluterveydenhoitajan roolia mielenterveystuen tarjoajana nyt ja tulevaisuudessa. Tulokset osoittivat roolin olevan epäselvä, mutta terveydenhoitajilla olevan halukkuutta ja valmiuksia mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja jo ilmenneiden ongelmien hoitamiseen.

Turun yliopiston tuore väitös tarjoaa uusia kuulokulmia nordic noiriin kulttuuri-ilmiönä.

Sosiaaliset vaikeudet ovat yksi pikkukeskosuuden riskeistä. Uusi väitöstutkimus syventyy tarkemmin muun muassa pikkukeskosina syntyneiden lasten yksinäisyyden kokemukseen. 

Väitöstutkimus osoittaa, että koronakriisi korosti aluksi valtioiden alueellista suvereniteettia, mutta yhteistyöstä ei luovuttu.

Väitöstutkimuksessa todettiin äitien korkeiden raskaudenaikaisten hiuksista mitattujen kortisolitasojen olevan yhteydessä äitien jatkuvaan raskaudenaikaiseen masennusoireiluun ja toisaalta lapsilla havaittuun vähäisempään psyykkiseen oireiluun kahden ja viiden vuoden iässä.

Organisaatiot ovat ottamassa tekoälypalveluita käyttöön, mutta valmiita hallintamalleja ei vielä ole, toteaa Teemu Birkstedt tietojärjestelmätieteen väitöstutkimuksessaan.

Sosiaaliset suhteet muodostuvat eriarvoisesti luokkataustan mukaan jopa suhteellisen tasa-arvoisessa Suomessa, osoittaa Minna Tuominen väitöstutkimuksessaan. Erityisesti hyvinvointiin vahvasti yhteydessä oleva luottamus vaihtelee yhteiskuntaluokittain kasautuen korkeammin koulutettujen ja paremmin toimeentulevien luokkaan. Erityisen herkässä asemassa ovat alempien koulutus- ja tulotasojen ryhmiin kuuluvat sekä maahan muuttaneet henkilöt, jotka jäävät usein verrattain vähäisten sosiaalisten suhteiden varaan.

Uusi Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus tarkastelee työrauhaan liittyviä kysymyksiä opettajien, luokkahuonevuorovaikutuksen ja julkisen keskustelun näkökulmista.

Viranomainen valvoo yksityisiä säätiöitä, koska niillä ei ole omistajia tai jäseniä valvomassa toimintaa – toisin kuin yrityksissä ja yhdistyksissä.

Millaisia olivat helsinkiläisen, vasemmistoälymystöksi itsensä nimenneen ryhmän identiteettiprosessit 1930–1950-lukujen Suomessa? Heidän aatteellinen ehdottomuutensa ja ihanteellisuutensa veivät heitä vaikeuksiin niin viranomaisten kuin työväenliikkeen kanssa, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta.