Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on monitahoinen ilmiö, mikä asettaa haasteensa sen valvonnalle (Väitös: TtM Oili Papinaho, 28.3.2025, hoitotiede)

Hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta ja sen valvonta on niukasti tutkittu ja tunnistettu aihe terveydenhuollossa. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa kuvataan tätä marginaali-ilmiötä ja siihen liittyvää terveydenhuollon valvontaa.

Väitöskirjatutkija Oili Papinahon väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa hoitotyöntekijöiden puutteellisesta ammatillisesta toiminnasta sekä ensimmäistä kertaa tietoa siihen liittyvästä kansallisesta viranomaisvalvonnasta. Väitöstutkimustieto on tuotettu kansainvälisen kirjallisuusaineiston sekä organisaation ja valvovan viranomaisen dokumenttien perusteella.

Tutkimustulokset osoittavat, että hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillinen toiminta on monitahoinen ilmiö, joka liittyy heidän työhyvinvointiinsa, osaamiseensa ja työkykyynsä sekä ammattieettiseen käyttäytymiseensä.

– Puutteellinen ammatillinen toiminta voi kohdistua potilaisiin, esimerkiksi hoidollisten työtehtävien tai potilaan oikeuksien laiminlyöntinä tai virheellisenä toimintana, mikä voi olla riski potilasturvallisuudelle. Se voi ilmetä myös epäammatillisena käyttäytymisenä tai ammattitoiminnan ohjeiden laiminlyöntinä, kertoo Papinaho.

Aikaisemman kirjallisuuden ja väitöstutkimuksen löydösten perusteella hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttö on yleisin syy viranomaisvalvonnan käynnistymiselle, sillä se aiheuttaa vakavan riskin työntekijän työkyvylle ja siten turvalliselle työskentelylle.

Tukea ammatillisen toiminnan valvontaan

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että hoitotyöntekijöiden puutteellinen ammatillisen toiminnan tunnistaminen voi olla vaikeaa, mikä haastaa sen valvontaa etenkin organisaatiotasolla.

Hoitotyöntekijöiden ammatillisen toiminnan organisaatiotason valvonta toteutuu esihenkilöiden toimesta varhaisen puuttumisen keinoilla, kuten puheeksi otolla, työtehtävien rajauksella tai uudelleen järjestelyillä, työkyvyn selvittämisellä sekä muilla työnjohdollisilla toimilla.

Valvontaviranomaisen käsittelyyn tulee kuitenkin vuosittain vain kymmeniä vakavia tapauksia, kun organisaation omavalvonta ei riitä takaamaan potilasturvallisuutta.

Kymmenen vuoden aikana (2006–2017) terveydenhuollon valvontaviranomainen kohdisti 204 sairaanhoitajalle reilut 320 eri tasoista puuttumis- ja kurinpitopäätöstä, kuten ammatinharjoittamisoikeuden rajoituksia ja poistoja sekä kirjallisia varoituksia. Näiden sairaanhoitajien keski-ikä oli 44 vuotta, miesten osuus oli hiukan suurempi kansalliseen keskiarvoon verrattuna ja heidän työsuhteensa kuvattiin usein lyhyeksi ja nopeasti vaihtuvaksi. Lisäksi osalla oli aikaisempaa rikostaustaa tai aikaisempia viranomaispäätöksiä.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää puutteellisen ammatillisen toiminnan valvonnassa, havainnoinnissa ja siihen puuttumisessa.

– Vaikka hoitotyöntekijöiden päihteiden väärinkäyttöön liittyvät ongelmat korostuivat valvontaprosessien kuvauksissa, ne ovat vain jäävuoren huippu ja yksi osa puutteellisen ammatillisen toiminnan laajuudesta ja monitahoisuudesta, painottaa Papinaho.

Tutkimustiedon avulla hoitotyön esihenkilöt voivat kiinnittää paremmin huomionsa puutteellisen ammatillisen toiminnan varhaisiin merkkeihin ja hoitotyöntekijöiden ammattitoiminnassa tapahtuneisiin huolestuttaviin muutoksiin. Lisäksi organisaatiotason valvontaa tulisi yhdenmukaistaa ja kehittää kansallisesti ja tiedonjakoa ilmiöön liittyen parantaa eri toimijoiden välillä.

Valvontaprosessit ovat usein pitkäkestoisia ja vaikuttavat niin työntekijään itseensä kuin koko työyhteisöön ja organisaatioon.

– Hoitotyöntekijöille tulee taata turvallinen töihin paluu työkyvyn puutteellisuuden tai raskaan, jopa vuosia kestäneen valvontaprosessin jälkeen, väitöskirjatutkija painottaa.

***

TtM Oili Papinaho esittää väitöskirjansa “Deficient professional conduct by nurses. Supervision from administrative measures to authority’s decisions” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.3.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Medisiina D, Alhopuro-sali, Turku).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta.

Vastaväittäjänä toimii dosentti, TtT Heljä Lundgrén-Laine (Keski-Suomen hyvinvointialue) ja kustoksena  professori Mari Kangasniemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on hoitotiede.

Väittelijän yhteystiedot: oili.a.papinaho@utu.fi

Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa

Väittelijän kuva

Tiedotetta korjattu 26.3.2025 klo 8.55: puuttumis- ja kurinpitopäätöksiä saaneita sairaanhoitajia koskeva kohta korjattu niin, että miesten osuus oli hiukan suurempi kansalliseen keskiarvoon verrattuna, ei naisten.

Luotu 24.03.2025 | Muokattu 26.03.2025