Suomen Akatemia on myöntänyt professori Andre Souranderin johtamalle raskaudenaikaisen masennuksen digitaalisen hoidon tutkimukselle akatemiahankkeen rahoituksen. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä.
Suomen Akatemia on myöntänyt akatemiahankkeen rahoituksen professori Andre Souranderin johtamalle Yhdessä vahvaksi – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT) väestöpohjaisesta digitaalisesta interventiosta raskausajan masennukseen -tutkimusprojektille.
Tutkimuksessa selvitetään internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavan ohjelman tehoa masennuksen hoidossa sekä sen hyötyä raskauden jälkeisen masennuksen, lapsen kehityksellisten ongelmien, sekä äidin ja lapsen mielenterveysongelmien ehkäisyssä.
Tutkimukseen rekrytoidaan 800 masentunutta raskaana olevaa naista. Puolet raskaana olevista naisista saa odotusaikana kognitiivisbehavioraaliseen hoitomalliin perustuvan digitaalisen ohjelman, johon kuuluu puhelinvalmennus, ja puolet digitaalisen tietopaketin masennuksesta.
– Äidin pitkittynyt masennus heikentää äidin omaa elämänlaatua, aiheuttaa riskin lapsen kehitykselle ja äidin ja lapsen väliselle vuorovaikutukselle. Merkittävä osa raskaana olevista naisista ei kuitenkaan hae tai saa apua raskausajan masennusoireisiin. Siksi meidän on tärkeä kehittää uudenlaisia matalan kynnyksen hoitomuotoja raskausajan masennuksesta kärsiville, hanketta johtava professori Sourander sanoo.
Tutkimuksessa selvitetään biologisten tekijöiden vaikutusta raskaudenaikaiseen masennukseen ja intervention tehoon
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä. Tutkimuksessa verrataan RCT-tutkimukseen osallistuneita äitejä ja lapsia laajaan raskaana olevien äitien seuranta-aineistoon.
Lisäksi hankkeessa tutkitaan intervention yhteyttä lapsen kehitykseen ja äidin ja vauvan kiintymyssuhteeseen. Kiintymyssuhdetta tutkitaan videoimalla vauvan ja äidin vuotovaikutusta, ja lasten kehitystä seurataan koulun aloittamiseen asti.
– Keräämme myös laajasti geneettisiä, epigeneettisiä ja muita biologisia näytteitä, joiden avulla selvitetään, ovatko äidin biologiset tekijät yhteydessä lasten kehitykseen ja intervention tehoon. Tällaista tutkimusta ei ole maailmalla aiemmin tehty, Sourander sanoo.
Yhdessä vahvaksi -tutkimus toteutetaan Suomessa Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Tutkimus on tällä hetkellä käynnissä Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.
Myönnetty rahoitus on suuruudeltaan 549 050 euroa ja rahoituskausi sijoittuu ajalle 01.09.2024–31.08.2028.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVESTiä, joka tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Turun yliopiston ja THL:n yhteisen lippulaivan tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
