Psykoottinen masennus on vakava pitkäaikaissairaus (Väitös: LL Miika Nietola, 16.10.2020, psykiatria)
Psykoottiseen masennukseen liittyy toistuvia sairaalahoitoja ja merkittävää työkyvyttömyyttä. Alkoholin käytön häiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat psykoottisessa masennuksessa yleisiä rinnakkaishäiriöitä. LL Miika Nietolan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen mukaan ennuste psykoottisessa masennuksessa on vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, minkä vuoksi häiriön hoito vaatii pitkäjänteisyyttä.
Psykoottinen masennus tarkoittaa vakavaa masennusta, johon liittyy myös psykoottisia oireita kuten aistiharhoja tai harhaluuloja. Siihen tiedetään liittyvän erityisen vakava oirekuva, suuri kuolleisuus ja monia biologisia muutoksia.
– Psykoottista masennusta on kuitenkin tutkittu vain vähän verrattuna muihin vakaviin mielenterveyden häiriöihin, ja sen pitkän aikavälin ennusteesta tai riskitekijöistä ei tiedetä paljonkaan, Miika Nietola kertoo.
Nietola selvitti väitöstutkimuksessaan psykoottisen masennuksen riskitekijöitä, kliinisiä ominaispiirteitä ja ennustetta.
Tutkimuksen aineistona Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti
Aineiston Nietolan epidemiologisessa tutkimuksessa muodostivat 12 058 pohjoissuomalaista, joiden syntymän laskettu aika oli vuonna 1966. Heitä on seurattu osana suurta NFBC 1966 -kohorttitutkimusta raskausajasta lähtien yli 50 vuoden ajan. Kohortin joukosta etsittiin psykoottista masennusta sairastaneet. Elämänaikaiset psykiatriset diagnoosit, sairaalahoidot ja työkykytiedot kerättiin valtakunnallisista rekistereistä.
– Tutkimuksessa tutkin psykoottisen masennuksen riskitekijöitä hyödyntämällä rekisteritietojen lisäksi laajalti lapsuus- ja nuoruusiän mittaus- ja kyselytutkimuksia. Psykoottista masennusta verrattiin tutkimuksessa muihin vakaviin mielenterveyden häiriöihin, Nietola kertoo.
Lisäksi väitöstutkimuksen osana julkaistiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi psykoottisen masennuksen epidemiologiasta.
Enemmistö sairastuneista naisia
Psykoottisen masennuksen elämänaikainen esiintyvyys on Nietolan tutkimuksen mukaan 0,35–1,0 %.
– Kyseinen häiriö vaikuttaisi tutkimuksen perusteella olevan yleisempi naisilla, kuten myös ei-psykoottisen masennuksen tiedetään olevan, Nietola sanoo.
Sairastumisikä psykoottisessa masennuksessa taas on keskimäärin korkeampi kuin esimerkiksi skitsofreniassa. Vanhempien mielenterveysongelmat olivat selkeä riskitekijä psykoottiselle masennukselle.
– Muuten löysimme vain vähän erityisiä riskitekijöitä tälle häiriölle, mikä voi viitata siihen, että taustalla saattaa olla hyvin erilaisia kehityskulkuja, Nietola arvioi.
Ennuste keskitasoa vakavien mielenterveyden häiriöiden joukossa
Psykoottisen masennuksen ennuste on Nietolan tutkimuksen mukaan parempi kuin skitsofreniassa, vastaava kuin psykoottisessa kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä ja heikompi kuin ei-psykoottisessa masennuksessa.
Psykiatrisia sairaalahoitoja psykoottiseen masennukseen sairastuneille oli kertynyt elämässään keskimäärin viisi. Noin puolet sairastuneista oli työkyvyttömyyseläkkeellä ja vain alle kolmannes oli aktiivisesti työelämässä. Noin kymmenen prosenttia menehtyi seuranta-aikana. Miessukupuoli ja oheissairastavuus olivat yhteydessä heikompaan ennusteeseen.
– Suuri osa psykoottisen masennuksen tutkimuksesta on aikaisemmin keskittynyt vain akuuttivaiheeseen. Tämän tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan keinoja hoitaa psykoottista masennusta tehokkaasti myös pidemmällä aikavälillä, Nietola summaa.
***
LL Miika Nietola esittää väitöskirjansa ”THE RISK FACTORS, CLINICAL CHARACTERISTICS AND OUTCOMES OF PSYCHOTIC DEPRESSION - The Northern Finland Birth Cohort 1966” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.10.2020 klo 12.00. Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Olli Kampman (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jyrki Korkeila (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on psykiatria.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
