Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen juhlaseminaarissa syvennyttiin lasten ja nuorten ahdistuneisuuteen
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen järjestämään lasten ja nuorten ahdistuneisuutta käsittelevään seminaariin osallistui yli 1000 tutkijaa, sivistys- sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, järjestöjen edustajia ja päättäjiä.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen juhlavuoden seminaarisarjan avanneessa seminaarissa kuultiin puheenvuoroja nuorten lisääntyneeseen ahdistuneisuuteen liittyvistä tuoreista tutkimustuloksista sekä globaalien uhkien vaikutuksesta lasten ja nuorten mielenterveyteen. Lisäksi tilaisuudessa kuultiin erilaisista lasten ja nuorten ahdistuksen lieventämiseen ja tunnesäätelyn parantamiseen kehitetyistä interventioista.
Seminaarin pääpuhujaksi kutsuttu perheterapeutti, professori Takeshi Tamura puhui seminaarissa japanilaisesta hikikomori-ilmiöstä sekä nuorten syrjäytymisestä ja sosiaalisesta vetäytymisestä. Hikokomori on japanilainen termi, jolla viitataan yhteiskunnasta eristäytyviin henkilöihin.
– Hikikomori on nuorille itselleen epäonnistumista elämässä, vanhemmille epäonnistumista vanhemmuudessa ja koulujärjestelmästä putoaminen on epäonnistumista opettajille. lisäksi hikikompori on erikoissairaanhoidolle epäonnistuminen diagnoosissa. Hikikomori-nuorelle saattaa tulla masennuksen, ahdistuneisuushäiriön, ADHD:n tai skitsofrenian diagnoosi ja valtaosa nuorista saa lääkehoidon, Tamura kertoi.
Tamuran mukaan arviolta puolitoista miljoonaa japanilaisnuorta on vetäytynyt yhteiskunnasta. Tutkijan mukaan ongelma on kasvussa myös muualla Aasiassa ja Euroopassa.
Takeshi Tamura kertoi seminaarissa kouluttautuneensa perheterapeutiksi, sillä lääkehoidoista ei hänen kokemustensa mukaan ollut apua hikikomori-nuorille.
Tamura haastatteli seminaarissa Yumia (toinen vasemmalta), jonka poika Kaito oli eristäytynyt yhteiskunnasta, lopettanut koulunkäynnin ja katkaissut välit ystäväpiiriinsä. Perheterapian jälkeen Kaito on työelämässä ja hänellä on jonkin verran ystäviä.
Yli puolet suomalaisista tytöistä ahdistuneita
Seminaarin toinen pääpuhuja, tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu THL:stä puhui seminaarissa suomalaisnuorten lisääntyneestä ahdistuneisuudesta, tähän liittyvistä trendeistä ja koronapandemiasta toipumisesta.
Kiviruusu työskentelee THL:n Mielenterveystiimin tutkimuspäällikkönä sekä Lasten ja nuorten mielenterveysryhmän ryhmänvetäjänä. Viime aikoina Kiviruusun työn keskiössä on ollut THL:n Kouluterveyskyselyn mielenterveystulosten raportointi.
Kouluterveyskyselyn tuloksista kävi ilmi, että lähes 60 prosenttia yläaste- ja lukioikäisistä tytöistä kokee joko yleistynyttä ahdistuneisuutta tai sosiaalista ahdistuneisuutta.
– Lukemat ovat käsittämättömän suuria. Niitä ei pidä ylidramatisoida, mutta ei myöskään vähätellä. Meidän täytyy muistaa, että myös oireiden skaala on suuri, Kiviruusu sanoi.
Kiviruusu pohti seminaarissa, onko mielenterveyspuheen arkipäiväistyminen vaikuttanut siihen, että nuoret raportoivat yhä herkemmin ahdistusoireista.
Matalan kynnyksen ohjelmia lapsille ja nuorille
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus kehittää ja tutkii varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia. Ohjelmat on suunniteltu lapsille, nuorille ja lapsiperheille.
Kehityspäällikkö Terja Ristkari esitteli seminaarissa Huolet hallintaan -interventiota, joka on kehitetty kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Digiavusteisessa ohjelmassa opetetaan taitoja, joilla oman ahdistuksen voi saada hallintaan.
Professori Andre Sourander puhui seminaarissa ahdistusintervention vaikuttavuuden tutkimuksesta.
Souranderin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa hyödynnetään tutkimusnäyttöön pohjaavia menetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
– Kun tutkimus puuttuu päätöksenteosta, tehdään herkästi vääriä asioita, Sourander sanoi.
Tiia Ståhlberg ja Yuko Mori esittelivät seminaarissa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen Opitaan tunteista -ohjelmaa.
Opitaan tunteita -ohjelmassa tarjotaan tunnetaitojen opetusta alakoululaisille. Universaali tunnetaito-ohjelma on alun perin kehitetty Japanissa, josta se on adaptoitu suomalaiseen kulttuuriin. Ohjelmaa on pilotoitu Hyvinkään kouluissa.
