Asiasana: Mielenterveys

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tutkimus: WHO:n kehittämä Self Help Plus -oma-apuohjelma ehkäisee pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveysongelmia

08.03.2022

Kansainvälinen tutkimusryhmä on tarkastellut Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämän oma-apuohjelman tehokkuutta Turkissa ja Länsi-Euroopassa asuvien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä. EU:n rahoittama tutkimus osoitti, että Self-Help Plus (SH+) on vaikuttava menetelmä psyykkisen kuormittuneisuuden vähentämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi.

Opettajat ja kouluterveydenhoitajat toivovat lisää keinoja mielenterveyden tukemiseen kouluissa – Verkkopohjaiset tukiohjelmat lupaava menetelmä mielenterveysongelmien varhaiseen tunnistamiseen (Väitös: TtM Pihla Markkanen, 10.12.2021, hoitotiede)

TtM Pihla Markkasen Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja osoittaa, että oppilaiden mielenterveyden tukemista koulun arjessa tulee vahvistaa. Opetushenkilöstö ja kouluterveydenhoitajat toivovat kouluihin lisää keinoja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen. Verkkopohjaiset menetelmät voivat olla hyödyllisiä oppilaiden mielenterveysongelmien varhaisessa tunnistamisessa sekä mielenterveyden tukemisessa.

Kirjasto mukana Mielen päällä -teemaviikolla

04.10.2021

Lokakuun alussa vietetään Mielen päällä -hankkeen teemaviikkoa 4.-10.10., ja kirjasto on mukana tapahtumassa erilaisilla tempauksilla. Opiskelijalähtöisen hankkeen toteuttavat Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) ja Turun yliopisto. Hankkeen tarkoituksena on edistää mielenterveyden varhaisen tuen saamista matalla kynnyksellä, purkaa mielenterveyttä koskevia ennakkoluuloja ja leimoja sekä jakaa opiskelijoiden mielen hyvinvointia edistäviä hyviä käytäntöjä.

Väitöstutkimus paljasti lasten masennuksen ja kiintymyssuhdehäiriön varhaisia riskitekijöitä (Väitös: MPH Subina Upadhyaya, 12.6.2021, lastenpsykiatria)

Vanhempien ikä sekä lapsen ennenaikainen syntymä ja sikiöaikainen kasvu vaikuttavat lapsen riskiin saada masennusdiagnoosi. Kiintymyssuhdehäiriön riskiin puolestaan vaikuttavat vanhempien mielenterveyshäiriöt ja ikä sekä äidin raskaudenaikainen tupakointi, sosioekonominen asema, yksinhuoltajuus, lapsen ennenaikainen syntymä, matala syntymäpaino ja vastasyntyneen tehohoito. Riskitekijät selviävät MPH Subinan Upadhyayan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. 

Kansainvälinen vertailu: Suomalaisilla vähiten pandemiaan liittyvää mielenterveysoireilua

04.06.2021

Vakavien mielenterveysoireiden ilmaantuvuus koronapandemian aikana on ollut Suomessa muita maita vähäisempää. Yhdessätoista maassa tehdyn tutkimuksen mukaan covid-19-tartunnan pelko ja pandemiaan liittyvä korkea stressi ennustavat vahvimmin heikentynyttä mielenterveyttä. Luottamus valtiojohtoon ja rajoitteiden tehokkuuteen voi puolestaan suojata yksilön mielenterveyttä pandemian aikana.

Tutkijat selvittivät kaksisuuntaisen mielialahäiriön syntymekanismia

19.01.2021

Tutkijoiden mukaan kaksisuuntainen mielialahäiriö johtuu ihmisen sisäisen kellon toimintahäiriöstä, joka on seurausta kroonisesta stressistä sekä matala-asteisesta tulehduksesta. Unen määrän ja laadun heikkeneminen laukaisee maniajakson, jonka aikana krooninen stressi ja neuroinflammaatio lisääntyvät. Tästä syntyvä noidankehä näyttäytyy mielialojen aaltoiluna manian ja masennuksen välillä.

Moni pärjää työelämässä vaikka mielenterveys horjuu – diagnoosia enemmän kertoo toimijuus (Väitös: KM, psyk.sh. Johanna Vilppola 15.1.2021, kasvatustiede)

Mielenterveyskuntoutujan työ- ja opiskelukykyä arvioitaessa henkilön oma kokemus toimijuudesta on jäänyt muiden tekijöiden varjoon. Näin toteaa väitöstutkimuksessaan kasvatustieteiden maisteri Johanna Vilppola. Hän laati tutkimuksensa pohjalta kuntoutujille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille työkalun, joka tukee oman toimijuuden arviointia.