Turun yliopiston FinnBrain-hanke alkaa tutkia lapsen kokemuksia häntä koskettaneista kielteisistä elämäntapahtumista. Haastattelututkimukset toteutetaan osana jo raskausaikana käynnistynyttä lasten pitkittäisseurantaa.
Erilaiset kielteiset lapsuuden kokemukset (Adverse Childhood Experiences, ACEs), kuten altistuminen fyysisten tai emotionaalisten tarpeiden laiminlyönnille, kaltoinkohtelulle tai hyväksikäytölle tai merkittäville kotiympäristön haasteille, ovat väestötasolla yleisiä. Näillä kokemuksilla voi olla laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja jopa aikuisiän terveyteen.
– Näyttö on varsin vahvaa siitä, että neljän tai sitä useamman kielteisen elämäntapahtuman kokeneilla lapsilla on moninkertainen riski muun muassa oppimisvaikeuksiin, kipuoireisiin tai tarkkaavaisuusongelmiin lapsuudessa. Lisäksi näillä lapsilla on selvästi kohonnut riski esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin tai tyypin 2 diabetekseen aikuisuudessa verrattuna niihin, joilla näitä kokemuksia ei ole, kertoo FinnBrain-tutkimuksen johtaja, professori Hasse Karlsson.
Yksilön kokemia lapsuusiän ACE-tapahtumia selvitetään tutkimuksissa usein kysymällä tapahtumista vanhemmilta tai muilta lähipiirin aikuisilta, tutkimalla lastensuojelun tai poliisin rekisterejä tai kysymällä näistä tapahtumista vasta aikuisuudessa. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että yksilön oma kokemus haitallisista tapahtumista on hänen hyvinvointinsa näkökulmasta usein merkittävämpi asia kuin objektiivisesti arvioitu tapahtuma.
– Lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta olisi tärkeä tietää, minkälaisia kehitykseen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia tapahtumia lapselle on hänen oman arvionsa mukaan sattunut, jotta varhaiskehitykseen suunnattuja ennaltaehkäiseviä ja suojaavia interventioita voitaisiin kehittää entisestään, sanoo psykologian tohtori Eeva-Leena Kataja.
Tutkimus lisää tietoa varhaisten kokemusten vaikutuksesta yksilön hyvinvointiin
FinnBrain-tutkimuksessa aloitetaan lasten haastatteleminen heidän kokemistaan ACE-tapahtumista. Haastattelututkimukset toteutetaan osana jo raskausaikana käynnistynyttä lasten pitkittäisseurantaa.
Haastatteluun tullaan kutsumaan noin 1000 lasta yhdeksän vuoden iässä, ja niitä toteuttavat tehtävään huolellisesti perehtyneet ammattilaiset. Lapsilta kysytään myös, miten he kokivat ACE-tapahtumista raportoimisen. Tutkimukseen osallistuvien lasten varhaiskehityksestä on jo olemassa kattavasti tietoa, ja heidän kehitystään tullaan seuraamaan aikuisikään asti. Lasten lisäksi myös heidän vanhemmiltaan kerätään tietoa lasten kielteisistä elämäntapahtumista kyselylomakkeella.
– Tutkimussuuntaus on kansainvälisestikin uusi, sillä tyypillisesti lasten omia kokemuksia ei ole selvitetty näin varhain. Tutkimuksen avulla hankitaan tietoa varhaisten kokemusten vaikutuksesta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen, Karlsson summaa.
Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana on yli 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.
