Ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa Turun yliopiston uudessa englanninkielisessä Public Mental Health -maisteriohjelmassa, joka herätti suurta kiinnostusta jo ensimmäisellä hakukierroksellaan. Monitieteinen ja kansainvälinen ohjelma käsittelee väestöjen kasvavia mielenterveyden haasteita palvelujärjestelmien ja interventioiden näkökulmasta.
Turun yliopiston uusi kansainvälinen julkisen mielenterveyden maisteriohjelma kouluttaa kasvavaan maailmanlaajuiseen tarpeeseen asiantuntijoita, jotka pystyvät käsittelemään mielenterveysongelmia järjestelmätasolla. Ohjelma on Suomessa ensimmäinen ja maailmanlaajuisestikin yksi harvoista.
Mielenterveyshaasteet ovat lisääntyneet huomattavasti erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen yliopistonlehtori ja ohjelman johtaja Mari Lahti kertoo, että opinnot keskittyvät epidemiologiaan erityisesti mielenterveyden näkökulmasta ja syventyvät interventioiden kehittämiseen sekä niiden käytännön soveltamiseen mielenterveyden alalla.
– Koulutamme tulevaisuuden asiantuntijoita, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen – kehittää palvelujärjestelmiä, osallistua mielenterveyden tutkimukseen ja ymmärtää strategista ohjaamista mielenterveyskysymysten saralla, hän sanoo.
Monitieteiseen opetussuunnitelmaan sisältyy kursseja myös tilastomenetelmistä, kliinisestä tutkimuksesta, laadullisista menetelmistä ja systemaattisten katsauksien tekemisestä.
Ohjelman ensimmäiset opiskelijat ovat samaa mieltä ohjelman painopisteen ajankohtaisuudesta.
– Julkisessa mielenterveydessä ja sen ymmärtämisessä on valtava aukko erityisesti kehitysmaissa, sanoo Rida Zahra, joka aikoo valmistuttuaan palata Pakistaniin suunnittelemaan uusia toimintatapoja.
– Jopa kehittyneemmissä maissa mielenterveyden häiriöt ovat edelleen yleisiä. Valmistuttuamme voimme olla osaltamme osa ratkaisua, sanoo Dilukshi Soysa, opiskelija, joka on alun perin kotoisin Sri Lankasta.
Monimuotoinen opiskelijaryhmä jo ensimmäisenä vuonna
Ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella tammikuussa 2024 aloituspaikkoja oli haussa 15. Hakemuksia tuli 380, mikä on ennätyksellistä uudelle ohjelmalle. Hakijoiden taustat edustivat useita eri aloja, esimerkiksi lääketiedettä, psykologiaa, yhteiskuntatieteitä, tilastotieteitä ja terveyden edistämistä. Ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa tänä syksynä.
– Ohjelma on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja maailmallakin tämänkaltaisia on vielä vähän. Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, että jo ensimmäisenä vuonna saimme opiskelijoita eri puolilta maailmaa, kertoo Laura Kortesoja, lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen yliopisto-opettaja ja ohjelman koulutuspäällikkö.
Opiskelijatkin ovat jo huomanneet ryhmänsä monimuotoisuuden edut ja arvostavat kansainvälistä oppimisympäristöä.
– Meillä on opiskelijoita Suomesta, muista Euroopan maista, Aasiasta ja Afrikasta. Voimme oppia paljon toisiltamme, Zahra huomauttaa.
– Pystymme vaihtamaan näkemyksiä erilaisista mielenterveyden järjestelmistä ja psykologisista taustoista, lisää Soysa.
Monitieteinen ohjelma avaa kansainvälisiä uramahdollisuuksia
Ohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden yhdistää eri tieteenaloja painottaen mielenterveysepidemiologiaa, interventioita ja palvelujärjestelmiä. Joustavuus on opiskelijoiden mielestä yksi ohjelman suurimmista vahvuuksista.
– Meillä on akateeminen vapaus räätälöidä opintomme kiinnostustemme mukaan, esimerkiksi tutkia koneoppimisen käyttöä julkisessa mielenterveydessä, Zahra mainitsee.
Kortesoja korostaa, että opiskelijoiden tulevaisuuden urapolut lähtevät aina heidän omista mielenkiinnon kohteistaan.
– Jokainen valitsee itse sivuaineensa ja on mahdollisesti jo suunnitellut, mihin haluaa työllistyä. Kaikki eivät kulje samaan suuntaan, ja tämä monimuotoisuus on todellinen vahvuus, hän sanoo.
– Näemme, että maisteriohjelmalle on laajaa tarvetta. Pystymme kehittämään sen opintosuunnitelmaa tulevaisuudessa vielä tarkemmin vastaamaan ajankohtaisiin tarpeisiin, jotta työelämä saa huippuosaajia kehittämään muun muassa palvelujärjestelmää, Lahti jatkaa.
Sekä Zahra että Soysa näkevät ohjelman ponnahduslautana kohti tulevaa uraansa ja tohtoriopintoja. Zahra on kiinnostunut soveltamaan oppimaansa kotimaansa julkisen mielenterveyden hankkeissa, kun taas Soysa harkitsee jatkotutkimusta Suomessa.
– Ohjelma on jo esitellyt meille tutkimusmahdollisuuksia, mikä ilahduttaa meitä akateemista uraa harkitsevia, hän kertoo.
Opiskelijoiden ensikokemukset positiivisia
Uudet opiskelijat ovat tyytyväisiä opintojensa alkuun ja yliopiston tarjoamaan vastaanottavaan ilmapiiriin. Sekä Zahra että Soysa toteavat, että opintojen aloitus on sujunut hyvin, kiitos yliopiston henkilökunnan ja opiskelijatuutoreiden tarjoaman tuen.
– Yliopisto antoi meille paljon hyödyllistä tietoa jo ennen saapumistamme esimerkiksi webinaarien ja uutiskirjeiden muodossa, Zahra kertoo.
Sopeutuminen Suomen akateemiseen järjestelmään on tuonut mukanaan paljon uutta.
– Sekä henkilökunta ja opiskelijatuutorit että modernit tilat, kuten kirjastot, tulevat oppimistamme, Soysa sanoo. Hän kertoo innolla odottavansa näkevänsä myös Suomen kaikki neljä vuodenaikaa, erityisesti ensilumen.
Ohjelman ensimmäinen opiskelijaryhmä on jo alkanut rakentaa yhteisöllisyyttään myös luokkahuoneen ulkopuolella. Suunnitteilla on yhteisiä aktiviteetteja, kuten uuteen kotikaupunkiin tutustumista opiskelijatuutoreiden kanssa.
– Luennot ovat pidempiä kuin mihin olen tottunut, mutta silti on ollut paljon aikaa kävellä ympäriinsä ja tutustua kaupunkiin. Päivät tuntuvat niin pitkiltä! Zahra sanoo.
> Lue lisää Public Mental Health -maisteriohjelmasta
> Lue lisää tutkimusryhmistä ohjelman taustalla: INVEST-tutkimuskeskus ja -lippulaiva sekä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus
