Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on toteuttanut ensimmäisen väestöpohjaisen tutkimuksen Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista ukrainalaisten lasten ja nuorten itsetuhoisuuteen ja itsemurhayrityksiin. Tutkimus osoitti, että sota-alueilla eläneillä nuorilla oli merkittävästi enemmän itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhayrityksiä kuin niillä nuorilla, jotka asuivat muualla Ukrainassa. Itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset olivat vahvassa yhteydessä sodan traumaattisiin kokemuksiin, traumaperäiseen stressihäiriöön, masennukseen ja ahdistukseen.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin ukrainalaisnuorten kokemuksia itsetuhoisista ajatuksista, itsemurhayrityksistä ja sodan traumaattisista stressitekijöistä. Kyselytutkimus toteutettiin syyskuusta 2016 tammikuuhun 2017 ja siihen osallistui yhteensä 1449 11-17-vuotiasta ukrainalaisnuorta Donetskin alueelta ja 1303 Kirovogradin alueelta.
Yksi tutkimuksen pääkirjoittajista, tutkijatohtori Sanju Silwal Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta, kertoo sodan vaikuttaneen alueiden nuoriin eri tavoilla.
– Donetskin alue on kokenut sotaa vuodesta 2014 ja alueen nuoret kärsivät enemmän, kun taas Keski-Ukrainassa sijaitsevan Kirovogradin alueen nuoriin sota ei vaikuttanut yhtä suoraan, Silwal sanoo.
Tutkimuksessa selvisi, että itsetuhoisuutta esiintyi Donetskin sodan koettelemalla alueen nuorilla merkittävästi enemmän (31,7 %) verrattuna vähemmän suoraan kärsineen Kirovogradin alueen nuoriin (18,6 %). Tytöillä esiintyi huomattavasti enemmän itsetuhoisuutta kuin pojilla.
Donetskissa asuvat nuoret tytöt ilmoittivat enemmän itsetuhoisista ajatuksista (39,3 % vs. 19,6 %) ja itsemurhayrityksistä (9,5 % vs. 5,1 %) verrattuna niihin, jotka asuvat Kirovogradin alueella. Sodan koetteleman alueen pojat ilmoittivat enemmän itsetuhoisista ajatuksista (16,9 % vs. 9,8 %) kuin heidän ikätoverinsa alueella, johon sota vaikutti vähemmän suoraan.
Itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset yhteydessä traumaperäiseen stressihäiriöön, masennukseen ja ahdistuneisuusoireisiin
Tutkimus osoitti nuorten altistuneen useille sodanaikaisille traumaattisille stressitekijöille, jotka liittyivät merkittävästi lisääntyneeseen itsemurha-ajatusten ja itsemurhayritysten riskiin. Erityisesti viidelle tai useammalle sodanaikaisen traumaattiselle stressitekijälle altistuvilla oli kolminkertainen todennäköisyys kokea itsemurha-ajatuksia ja itsemurhayrityksiä. Useimmat sodan koettelemien alueiden nuoret ilmoittivat joutuneensa väkivallan uhreiksi, pakotetuksi eroon vanhemmistaan tai perheenjäsenistään, kärsineensä omaisuusvahinkoja tai nähneensä siviilien kuolemia tai loukkaantumisia.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että itsetuhoiset ajatukset ja itsemurhayritykset liittyivät vahvasti traumaperäiseen stressihäiriöön, masennukseen tai ahdistuneisuusoireisiin.
Tutkimusta johtanut professori Andre Sourander painottaa, että lapset ja nuoret ovat haavoittuvimpia ryhmiä sotien aikana.
– Yksi tämän tutkimuksen vahvuuksista on, että se tuo esiin lasten ja nuorten kärsimyksen sodassa. Venäjän meneillään oleva hyökkäys Ukrainaan on johtanut perheiden ja ystävien kuolemaan, vakaviin vammoihin, pakolaisuuteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen, taloudellisiin vaikeuksiin ja lukuisiin muihin sodanaikaisiin traumaattisiin stressitekijöihin. Joka kolmas sodan koettelemalla alueella elävistä nuorista ilmoittaa itsetuhoisista ajatuksista tai itsemurhayrityksistä, mikä tuo ilmi raa’alla tavalla sodan haitalliset vaikutukset lasten ja nuorten mielenterveyteen, professori Sourander sanoo.
Tutkimuksen tulokset ovat erityisen tärkeitä, kun Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan jatkuu jo kolmatta vuotta.
– Nuorten mielenterveyden tukeminen humanitaarisissa kriiseissä, kuten sodan aikana, on merkittävä haaste. Poliittisten päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten on lisättävä ponnistelujaan mielenterveystuen toimittamisessa sodasta kärsiville nuorille, Sourander sanoo.
Tutkimusartikkeli "Suicidality and Self-Harm Behavior of Adolescents the Early Phase of the War in Ukraine" on julkaistu avoimena julkaisuna Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry -lehdessä.
Tutkimus tehtiin osana INVESTiä, joka on Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva. INVESTin tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
