PIM-kinaasit ovat evolutiivisesti hyvin säilyneitä entsyymejä, joita löytyy niin ihmiseltä kuin millinmittaisilta sukkulamadoilta. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitokselta on aiemmin osoittanut PIM-kinaasien edistävän syöpäsolujen liikkuvuutta ja hengissä säilymistä, mutta nyt ryhmä on havainnut niiden säätelevän myös hajuaistin toimintaa.
Turun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että sisaren läsnäolo on positiivisesti ja selkeästi kytköksissä naaraiden vuosittaiseen lisääntymiseen Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. Lisäksi tutkijat havaitsivat ikäkohtaisia vaikutuksia: sisaren läsnäolo vaikutti erityisen paljon nuoriin naaraisiin, jotka myös lisääntyivät todennäköisemmin eläessään lähellä sisartaan.
Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat todenneet, että naiset liittyivät todennäköisemmin vapaaehtoisiksi Lotta Svärd -järjestöön, jos heillä oli veljiä tai aviomiehiä armeijan palveluksessa. Tuloksesta voidaan päätellä, että siteen muodostuminen suuriin ja usein kuvitteellisiin yhteisöihin, kuten kansallisvaltioon tai uskonnollisiin ryhmiin voi perustua evoluution luomiin psykologisiin mekanismeihin, joiden tarkoitus on lisätä yhteistyötä lähisukulaisten välillä. Tutkimus perustuu toisen maailmansodan aikana Suomen Karjalasta evakuoitujen ihmisten elämään liittyvään aineistoon.
Silakkakannan kasvu sekä meriveden makeutuminen ja lämpeneminen ovat yhteydessä Saaristomerellä kutevan silakan rasvapitoisuuden laskuun, osoittaa Katja Mäkinen tuoreessa väitöstutkimuksessaan. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että ilmastonmuutos on vähentänyt mereisten eläinplanktonlajien määrää Saaristomerellä ja aikaistanut planktonin vuodenaikaista esiintymistä.
Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto järjestävät yhdessä Eurooppalaisen ekologisen taloustieteen seuran (European Society for Ecological Economics, ESEE) kanssa kansainvälisen konferenssin politiikkaratkaisujen yhteisluomisesta Turussa 18.–21.6.2019. Konferenssin nimi on Co-creation: making ecological economics matter.
Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.
Etelä-Amerikan viidakoista on löytynyt useita tieteelle ennen tuntemattomia saniaislajeja. Uusien lajien löytyminen osoittaa, että Amazonian metsiin kätkeytyy edelleen yllätyksiä.
Turun yliopiston opiskelijat ovat voineet tehdä sähköisiä tenttejä jo 2010-luvun alussa. Sähköinen tenttiminen antaa vapauksia tilan ja ajan rajoitteista ja ilmentää hurjaa vauhtia edennyttä opetuksen ja oppimisen digitalisaatiota laajemmin.
Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.
Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä, osoittaa Turun yliopiston tuore tutkimus. Suomalaisiin kirkonkirjamerkintöihin pohjaavan tutkimuksen mukaan isoäitien mahdollisuudet tarjota apua lastenlasten hoitamiseen kuitenkin vähenevät iän ja terveydentilan heikentymisen myötä.