Biologiaa opiskellaan pienissä ryhmissä käytännönläheisesti jo ensimmäisestä vuodesta alkaen. Opinnoissa voi suuntautua ekologiaan, fysiologiaan, genetiikkaan, solu- ja molekyylibiologiaan ja näitä kaikkia yhdistävään evoluutiotutkimukseen. Meillä opiskelijat ovat osa tutkijayhteisöä koko opiskelun ajan.
Biologian laitoksella tutkitaan elämää ja sen evoluutiota maalla, meressä ja ilmassa. Laboratorio- ja maastotutkimukset tukevat toisiansa, kun haemme vastauksia eliöiden ja ekosysteemien toimintaan. Biologian laitos kuuluu yliopiston tieteellisesti tuottavimpiin laitoksiin ja kouluttaa menestyksellisesti osaajia kandeista tohtoreihin.
Kansainvälisen Falling Walls Labin Suomen osakarsinta järjestettiin 14.9.2018. Voittajaksi selviytyi Rajesh Koppolu Åbo Akademista, toiselle sijalle tuli Pablo Pérez Chaves Turun yliopistosta ja kolmannelle sijalle Sepideh Parvanian Åbo Akademista.
Falling Walls Labin Suomen osakarsinnan kärkikolmikko: (vas.) Rajesh Koppolu, Sepideh Parvanian ja Pablo Pérez Chaves.
Euroopan pelätyimpiin metsätuholaisiin kuuluva havununna on ilmaston lämmetessä levinnyt maassamme nopeasti kohti pohjoista ja runsastunut paikoin harvinaisuudesta riesaksi. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan FM Julia Fält-Nardmann selvitti näiden “valkoisiksi tuholaisiksi” kutsuttujen perhosten levinneisyyden lisäksi metsätuhohyönteisten sopeutumiskykyä niiden eri elinkierron vaiheissa munista toukkiin ja täyskasvuisiin perhosiin. Tutkimus voi auttaa Suomen metsätaloutta varautumaan uusiin haasteisiin muuttuvassa ilmastossa.
Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirja antaa uutta tietoa biologisen ikääntymisen kannalta keskeisten mekanismien alttiudesta elinympäristön vaikutuksille eri selkärankaisilla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää ikääntymisen mekanismien ymmärtämiseen. Monipuolisen aineiston ansiosta tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa myös luonnonsuojelullisiin tarkoituksiin.
Jaakko Ilvonen tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa eri sudenkorentolajeja ja niiden loisia selvittääkseen, mitkä ominaisuudet vaikuttavat loisinfektion todennäköisyyteen. Hän havaitsi, että sudenkorentolajin koko, reviirikäyttäyminen ja maantieteellisen sijainti vaikuttavat loisten määrään. Tutkimus osoitti myös, että pienemmillä sudenkorentolajeilla on heikompi immuunipuolustus.
Luonnosta pyydystettyjen Myanmarin työnorsujen kuolleisuus on vankeudessa syntyneisiin työnorsuihin verrattuna suurempi vielä vuosia pyydystyksen jälkeen, ja ne elävät monta vuotta lyhyemmän elämän. Asia selviää Turun yliopiston tutkijatohtorin Mirkka Lahdenperän johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tuoreesta tutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin arvostetussa Nature Communications -lehdessä.
Myanmarin työläisnorsu metsätöissä. Kuva: Alexandre Courtiol.
Kongressi kokoaa yhteen kasvibiologian mallikasvina tunnettua lituruohoa tutkimuksessaan hyödyntävät maailman huippututkijat. Logomossa 25–29.6.2018 järjestettävään kongressiin saapuu noin 600 kasvibiologian tutkijaa.
Lämpeneminen, happamoituminen, rehevöityminen ja hapen puute ovat esimerkkejä suurista, jo havaituista ja tulevaisuudessa ennakoiduista merten rannikkovyöhykkeiden ongelmista ympäri maailman. Nämä muutokset tapahtuvat Itämerellä paljon muita alueita nopeammin. Samaan aikaan Itämeri tarjoaa loistavan esimerkin siitä, miten vahingolliset suuntaukset voidaan kääntää suojelutoimien avulla.
Turun yliopiston tutkijat selvittivät Myanmarin työläisnorsupopulaatiota tutkimalla, että Aasian norsujen persoonallisuus voidaan jakaa kolmeen persoonallisuusluokkaan. Tutkijoiden löytämät persoonallisuusluokat olivat tarkkaavaisuus, sosiaalisuus ja aggressiivisuus.
