Väitöskirjatutkija Valter Weijola löysi Papua-Uuden-Guinean New Ireland -saarelta uuden varaanilajin, joka on tiedettävästi saaren ainoa nykypäivään asti säilynyt suurikokoinen kotoperäinen laji. Varanus douarrha -varaanilaji löydettiin jo 1800-luvulla, mutta haaksirikon vuoksi varaania ei silloin saatu museoon tutkittavaksi.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön tutkijoiden löytämät tieteelle uudet eläinlajit herättävät kiinnostusta eri puolilla maailmaa. Vuosina 2015 ja 2016 tutkijat kuvasivat tieteelle esimerkiksi Rattus detentus -rotan, Clistopyga caramba -pistiäisen, Varanus semotus -varaanin ja huovuttavan pistiäislajin. Uudet ja erikoiset eläinlajit ovat nousseet nopeasti puhutuimpien uusien eläinlöytöjen joukkoon kansainvälisissä medioissa ja suosituissa blogeissa.
Biologit ja kielitieteilijät tarkastelivat lähes 100 vuotta vanhaa murreaineistoa populaatiobiologian menetelmin. Poikkitieteellinen tutkimus on maailman ensimmäinen populaatiogenetiikan menetelmillä tehty murretutkimus.
Ympäristösaasteet kuten raskasmetallit aiheuttavat erilaisia haittavaikutuksia luonnonvaraisille eliöille. Turun yliopiston Biologian laitoksella tutkittiin raskasmetallien vaikutusta biologiseen ikääntymiseen ja siihen liittyviin mekanismeihin talitiaisilla ja kirjosiepoilla. Tutkijat löysivät merkittäviä eroja, jotka tosin riippuivat lajista ja ikäryhmästä.
Tuore tutkimus selvitti puutarhoista tuttujen kärhökasvien sukupuun ja paikallisti kärhöjen mahdollisen alkukodin Madagaskarin saarelle. Tulokset helpottavat uusien koristekasvien jalostamista.
DNA paljastaa näidenkin kahden kärhön lähisukulaisuuden. Kuvassa Clematis 'Utopia' ja Clematis 'Abundance'.
Elias Tillandz -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2015 julkaisemalle tutkimusartikkelille BioCity-symposiumissa. Symposiumin teema, mikrobien merkitys terveyden ylläpitäjinä ja sairauksien aiheuttajina, kokosi Turkuun yli 400 kansainvälistä osallistujaa.
Turun yliopiston eläinmuseon loispistiäistutkijat Niclas Fritzén ja Ilari E. Sääksjärvi tutkivat salaperäisen Clistopyga-loipistiäisen käyttäytymistä. He huomasivat pistiäisen huovuttavan hämähäkinsilkkiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimen avulla.
Puutiaisen toukka on hädin tuskin silminnähtävä. Vielä hetki sitten se oli hiekkatien varren heinikossa, nyt tarttuneena biologian laitoksen maaselkärangattomien kenttäkurssin opiskelijoiden vetämään puutiaislakanaan. Hetkessä kiteytyy biologian oppiaineen kenttäkurssin tarkoitus: opiskelijat oppivat tunnistamaan lajeja ja ymmärtävät, millaisissa ympäristöissä ne elävät.
Lontoon eläintieteellinen seura, Zoological Society of London, palkitsi Turun yliopiston akatemiaprofessori Virpi Lummaan menestyksekkäästä tutkimuksesta eläintieteen parissa.
Suomalaisyliopistojen kenttäasemat ryhtyvät yhdessä selvittämään puutiaisten levinnäisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien yleisyyttä. Yhteistyö laajentaa Turun yliopistossa vuonna 2012 alkanutta pitkäkestoista puutiais- ja Borrelia-aineiston keräystä.
