Suomesta löytyi maailman ensimmäinen huovuttava loispistiäinen
Turun yliopiston eläinmuseon loispistiäistutkijat Niclas Fritzén ja Ilari E. Sääksjärvi tutkivat salaperäisen Clistopyga-loipistiäisen käyttäytymistä. He huomasivat pistiäisen huovuttavan hämähäkinsilkkiä huovutusneulaksi kehittyneen munanasettimen avulla.
Hämmästyttävä havainto julkaistiin tällä viikolla arvostetutussa Royal Societyn Biology Letters-lehdessä. Uusi tutkimus monipuolistaa käsitystämme pistiäisten munanasettimen tai myrkkypiikin toiminnasta ja evoluutiosta.
Hyönteislahko pistiäiset, johon kuuluvat esimerkiksi ampiaiset, mehiläiset, muurahaiset ja loispistiäiset, on yksi maapallon lajirikkaimmista hyönteisryhmistä. Suomessakin elää yli 6000 pistiäislajia. Suurin osa pistiäisistä on parasitoideja eli hyönteisloisia. Ne munivat toisten hyönteisten ja hämähäkkieläinten päälle tai sisälle. Munista kuoriutuvat pistiäistoukat syövät isäntäeläimen ja koteloituvat. Kaikilla loispistiäisnaarailla on terävä munanasetin, jota käytetään munimiseen, mutta usein myös myrkkypiikkinä.
Fritzén ja Sääksjärvi ovat jo vuosien ajan selvittäneet loispistiäisten monimuotoisuuta eri puolilla maapalloa. He tekivät yhden mielenkiintoisimmista loispistiäistutkimuksistaan Suomessa.
– Nyt löytynyt ja mahdollisesti tieteelle tuntematon loispistiäislaji kuuluu Clistopyga-sukuun, jonka biologiasta ei ole tiedetty juuri mitään. Pystyimme havainnoimaan ja dokumentoimaan pistiäisen käyttäytymistä mikroskoopin kautta kuvatun HD-videokuvan avulla. Aluksi pistiäisnaaras lamautti seittipussin sisällä piileskelevän hyppyhämähäkin myrkkypistoksella ja muni sen päälle. Tämän jälkeen loispistiäinen sulki hämähäkin sisältävän seittipussin huovuttamalla seittiä tarkasti munanasettimensa avulla, kuvailee Fritzén.
Uusi, länsirannikolta tehty löytö monipuolistaa käsitystämme pistiäisten munanasettimen toiminnasta ja evoluutiosta. Nyt löytynyttä munanasettimen käyttötapaa ei ole aiemmin havaittu millään muulla hyönteislajilla.
– Käyttäytymistutkimuksen lisäksi selvitimme munanasettimen hienorakennetta elektroni- ja kerroskuvausmikroskooppien avulla. Lopuksi vertailimme munanasetinta ihmisen käyttämään huovutusneulaan. Samankaltaisuus oli hämmästyttävä! Voikin sanoa, että ihminen ei ole keksinyt huovutusneulaa. Pistiäiset kehittivät sen mahdollisesti jo miljoonia vuosia aiemmin, Fritzén ja Sääksjärvi kertovat.
Clistopyga-pistiäiset loisivat uuden tutkimuksen mukaan ainakin hyppyhämähäkeillä. Salticidae-heimon hämähäkit eivät yleensä kudo monille muille hämähäkeille tyypillistä pyyntiverkkoa. Sen sijaan ne kutovat muniensa suojaksi seittipussin, johon ne asettuvat myös itse vartioon. Samankaltainen seittipesä toimii myös hyppyhämähäkkien piilopaikkana ja talvehtimissuojana.
– Clistopyga-loispistiäinen pistää hämähäkkiä ovelasti seittipussin läpi tai peruuttamalla sisään pesän oviaukosta. Sulkemalla pussin oviaukon huovuttamalla loispistiäinen varmistaa, että muut pedot tai loiset eivät pääse käsiksi loispistiäistoukkaan tai sen ravintoon, Fritzén pohtii.
Maapallon lajisto tunnetaan vielä heikosti. Turun yliopiston eläinmuseon tutkijat ovat viimeisen parinkymmenen vuoden aikana löytäneet jo satoja tieteelle tuntemattomia loispistiäislajeja eri puolilta maapalloa.
– Tutkimusryhmämme tekee maastotutkimuksia Suomen lisäksi esimerkiksi Amazoniassa ja trooppisilla Andeilla, joista löytyy edelleen paljon tuntemattomia lajeja. Uusi löytö osoittaa, että myös Suomessa elää yhä uskomattomia lajeja, joiden biologiasta ei tiedetä vielä mitään. Loishyönteiset jaksavat hämmästyttää monimuotoisuudellaan ja erikoisella käyttäytymisellään, kertoo Sääksjärvi.
>>Lue Royal Societyn Biology Lettersissa julkaistu artikkeli
Teksti: Ilari Sääksjärvi, Erja Hyytiäinen
Kuvat: Ilari Sääksjärvi, Niclas Fritzén