Yliopistojen kenttäasemat tutkivat yhdessä puutiaisten levinnäisyyden ja patogeenit
Suomalaisyliopistojen kenttäasemat ryhtyvät yhdessä selvittämään puutiaisten levinnäisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien yleisyyttä. Yhteistyö laajentaa Turun yliopistossa vuonna 2012 alkanutta pitkäkestoista puutiais- ja Borrelia-aineiston keräystä.
Suomen yliopistoilla on yhteensä 13 kenttäasemaa: Saaristomeren, Husön, Tvärminnen, Lammin, Hyytiälän, Konneveden, Mekrijärven, Pohjanlahden, Oulangan, Värriön, Kevon, Muddusjärven ja Kilpisjärven asemat.
– Kukin kenttäasema kerää puutiaisia kolmen viikon välein, yhteensä seitsemän viikon ajan toukokuusta syyskuuhun. Kerätyt puutiaiset toimitetaan analysoitavaksi meille Turun yliopistoon, Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Jari Hänninen sanoo.
Aineisto mahdollistaa myös yhteistyön lääketieteellisten tiedekuntien tutkijoiden kanssa. Kenttäasemien organisoima yhteisprojekti kerääkin piiriinsä tutkijoita yli tiedekuntarajojen.
Kenttäasemien seurantatutkimuksella pyritään yhteisillä tutkimusmenetelmillä saamaan koko maan kattava kokonaiskuva Ixodes-lajien runsaudesta sekä niiden patogeneeista eli taudinaiheuttajista.
Tärkein ja tunnetuin puutiaisten levittämä sairaus on bakteeriperäinen borrelioosi.
– Borrelia-bakteereita on useita eri tyyppejä ja ne kulkeutuvat ihmiseen puutiaisten mukana usean eri isäntäeläimen välityksellä. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää saada koko maan kattava kuva eri borrelioosilajien esiintymisestä kaikissa maamme osissa ja eri ekosysteemeissä, Hänninen sanoo.
Tutkimuksen tarkoituksena on saada pitkäaikainen tieteellisesti pätevä seuranta-aineisto eri puutiaislajien esiintymisistä, runsauksien vaihteluista erilaisissa Suomen elinympäristöissä sekä puutiaisten kantamista taudinaiheuttajista.
– Pitkän aikavälin tutkimus on olennaisen tärkeää, koska puutiaisten runsauksissa esiintyy vuosien välillä luonnollisista syistä suurta vaihtelua, minkä merkitys on osattava arvioida luotettavan tieteellisen kuva saamiseksi lajien runsauksista sekä tapahtuvista mahdollisista muutoksista, Hänninen sanoo.
Suomalainen kenttäasemaverkosto tarjoaa maailmanlaajuisestikin arvioituna ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia koordinoidusti puutiaisten ja taudinaiheuttajien ekologisia vuorovaikutuksia. Tulosten avulla voidaan vaikuttaa edistävästi suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
>> Suomalaiset kenttäasemat
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Puutiaistutkimus