Tutkijat toistivat 160 vuotta vanhan kokeen Välimerellä – tulokset kertovat huolestuttavia uutisia meren tilasta
Suomalainen tutkimusryhmä teki mittaukset samoissa paikoissa ja samalla työvälineellä kuin italialainen tutkija 1860-luvulla.
Suomalainen tutkimusryhmä teki mittaukset samoissa paikoissa ja samalla työvälineellä kuin italialainen tutkija 1860-luvulla.
Silakan lisääntymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu Turun yliopistossa jo 40 vuoden ajan. Ennen videotallennetta kutevista kaloista oli vain yksi tieteellisesti dokumentoitu havainto Ruotsista vuodelta 1982.
Maailman ekosysteemejä ravistelee lajiston köyhtymisen lisäksi monien eläinlajien biomassan väheneminen. Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Saaristomeren ravintoverkkoihin ja havaittiin, että etenkin suolaiseen veteen sopeutuneet planktonit ovat vähentyneet, mikä vaikuttaa myös ravintoverkon muihin lajeihin.
Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos on seurannut Saaristomeren tilaa ja ympäristön muutoksia 1960-luvulta alkaen ja tuottaa tänä päivänä ainutlaatuista tutkimustietoa Itämerellä tapahtuvista ympäristön muutoksista. Laitoksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60-vuotta. Juhlavuoden aikana järjestetään ohjelmaa sekä saaristomerestä kiinnostuneille kansalaisille sekä tutkimuslaitoksen yhteistyökumppaneille.
Itämeri on monella tapaa erityinen tutkimuskohde: se on sekä nuori meri että yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä ja saastuneimmista merialueista. Sitä on kutsuttu laboratorioksi, aikakoneeksi ja pilotiksi, jossa kehitettyjä suojelutoimia voidaan viedä muualle maailmaan. Turun yliopistossa ajankohtaisiin haasteisiin pureudutaan niin luonnontieteiden, merialuesuunnittelun kuin historiantutkimuksen näkökulmista. Kuusi tutkijaa kertoo, miten tutkimuksella tähdätään lähimeremme tilan parantamiseen.
Itämeren ympäristön tila on jo pitkään aiheuttanut huolta sekä tutkijoissa, päättäjissä että kansalaisissa. Saaristomerentutkimuksen apulaisprofessori Jari Hänninen Biodiversiteettiyksiköstä uskoo, että Itämeren pelastavat tietoisuuden lisääntyminen ja meren tilaa suojeleva politiikka.
Merihavaintosarjat kertovat ilmaston lämpenemisestä viimeisten kymmenien vuosien aikana myös Saaristomerellä. Talvet ovat olleet 1980-luvulta lähtien aiempaa sateisempia ja leudompia. Seurauksena on esimerkiksi meriveden suolapitoisuuden lasku sekä meriveden lämpeneminen, kertoo apulaisprofessori Jari Hänninen. Kirjoitus on julkaistu alun perin MustRead Akatemiassa.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö on avannut Saaristomeren tutkimuslaitoksen entiseen kirjastoon pienimuotoisen näyttelyn, joka esittelee yleisölle saaren hospitaaliaikaa ja sen jälkeen taloon tulleen tutkimuslaitoksen toimintaa. Näyttely tarjoaa Seilin matkailijoille konkreettisen mahdollisuuden kurkistaa saaren historiaan.
Turun yliopiston Saaristomeri-seminaarissa kuultiin eurovaaliehdokkaiden näkemyksiä Itämeren suojelusta sekä asiantuntijoiden puheenvuoroja keinoista, joilla Saaristomeren sisäistä ravinnekuormitusta voisi vähentää. Saaristomeri-seminaari järjestettiin Publicumissa maanantaina 20.5.2019.
Miten Euroopan unionissa käsitellään Itämeren ympäristön tilaa ja kuormitusta? Vaikka Itämeren kuormitusta on onnistuttu vähentämään maalta tulevan kuormituksen osalta, meren pohjaan varastoituneet ravinteet hidastavat meren toipumista sisäisenä ravinnekuormituksena. Onko tälle mahdollista tehdä jotain? Näihin kysymyksiin saadaan näkemyksiä Saaristomeri-seminaarissa, joka järjestetään Turun yliopistolla Publicum-rakennuksen Pub3-salissa maanantaina 20.5. klo 13.00.