Asiasana: Saaristomeren tutkimuslaitos

Miten Euroopan unionissa käsitellään Itämeren ympäristön tilaa ja kuormitusta? Vaikka Itämeren kuormitusta on onnistuttu vähentämään maalta tulevan kuormituksen osalta, meren pohjaan varastoituneet ravinteet hidastavat meren toipumista sisäisenä ravinnekuormituksena. Onko tälle mahdollista tehdä jotain? Näihin kysymyksiin saadaan näkemyksiä Saaristomeri-seminaarissa, joka järjestetään Turun yliopistolla Publicum-rakennuksen Pub3-salissa maanantaina 20.5. klo 13.00.

Maataloudesta aiheutuvia ja Saaristomerta kuormittavia fosforipäästöjä voitaisiin torjua tehokkaasti kipsikäsittelyn avulla, totesi Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen Turun yliopistolla 11.3.2019 järjestetyssä Saaristomeri-seminaarissa. 

Itämeren ravinnekuorma vähenee, mutta Saaristomeren ei. Mistä tämä johtuu ja miten tilanteen voisi kääntää Saaristomeren kannalta paremmaksi? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus maanantaina 11.3. kello 13.00 alkavassa kaikille avoimessa Saaristomeri-seminaarissa Turun yliopistolla. 

Saaristomeri-seminaarissa tarkasteltiin keinoja, joilla Saaristomeren rehevöitymistä voitaisiin torjua. Saaristomeren nykytilaan ja suojeluun keskittynyt tilaisuus järjestettiin perjantaina 1.12.2017 Turun yliopistossa.

​Seminaarin avasi Jaakko Ruolan mediaesitys, jonka aiheena oli Saaristomeren ainutlaatuisuudesta muistuttava viestintähanke Saaristomeren panoraama.​

Parantuneet liikenneyhteydet sekä ravintola- ja majoituspalvelut ovat kasvattaneet Seilin kävijöiden määrää. Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön johtajan Ilari E. Sääksjärven mukaan uusi yhteistyö matkailuyrittäjän kanssa on jo näyttänyt merkkejä eduistaan. Yhä useampi on päässyt tutustumaan luonnoltaan ja historialtaan ainutlaatuiseen saareen.

Seitsemän Turun yliopiston hanketta on saanut Suomen Akatemian infrastruktuurirahaa. Suurimman apurahan sai ESO-keskus, joka ohjaa rahoituksen Euroopan eteläisen observatorion instrumenttien suunnitteluun.

Puutiaisen toukka on hädin tuskin silminnähtävä. Vielä hetki sitten se oli hiekkatien varren heinikossa, nyt tarttuneena biologian laitoksen maaselkärangattomien kenttäkurssin opiskelijoiden vetämään puutiaislakanaan. Hetkessä kiteytyy biologian oppiaineen kenttäkurssin tarkoitus: opiskelijat oppivat tunnistamaan lajeja ja ymmärtävät, millaisissa ympäristöissä ne elävät.

Seilin sääksikameran äärelle etsiytyvät pääsevät tänä vuonna kokemaan jotain uutta. Huhtikuun alussa pesälle saapunut pariskunta saa seurakseen mikrofonin, joka välittää äänet live-kuvan seuraajille.

Itämeri vaikuttaa aiemmin tiedettyä huomattavasti voimakkaammin Pohjanmeren tilanteeseen. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan Itämerestä ulos virtaava vesi vaikuttaa Pohjanmeren veden suolapitoisuuteen sekä kasvi- ja eläinplanktonin määrään. Viitteitä saatiin myös siitä, että Itämeren vedet vaikuttavat Pohjanmeren sillin poikasmääriin.

Taigapunkin asuinalueet ovat täsmentyneet Pohjanlahden rannikolle, Pirkanmaalle, Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Kainuuseen. Havainnot perustuvat Turun yliopiston puutiaistutkimuksen yleisöltä kesän aikana saamiin puutiaisnäytteisiin. Taigapunkkia eli Siperian puutiaista on Suomessa tiedettyä enemmän ja sen esiintymisalue paljastui aiempaa luultua suuremmaksi.