Taigapunkkia on Suomessa huomattavasti aiemmin tiedettyä enemmän. Pohjanmaan rannikon puutiaisista puolet on taigapunkkeja. Turun yliopiston puutiaistutkimus paljastaa taigapunkin elävän monin paikoin rinnan yleisen puutiaisen kanssa. Esiintymät keskittyvät pääasiassa Pohjanlahden rannikolle, Pirkanmaalle sekä Pohjois-Karjalaan, Savoon ja Kainuuseen.
Suomalaisyliopistojen kenttäasemat ryhtyvät yhdessä selvittämään puutiaisten levinnäisyyttä ja niiden kantamien taudinaiheuttajien yleisyyttä. Yhteistyö laajentaa Turun yliopistossa vuonna 2012 alkanutta pitkäkestoista puutiais- ja Borrelia-aineiston keräystä.
Uutuusteos ”Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta” on luettavissa myös netissä. Painettuna Turun yliopiston merentutkimuksen historian esittelevä teos ei ole myynnissä.
Uutuusteos ”Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta” kertoo Turun yliopiston merentutkimuksen historian.
Puutiaisten levinnäisyys ja niiden kantamat patogeenit saadaan ensimmäistä kertaa 2000-luvulla kunnolla kartoitettua, kun turkulainen lääkintöneuvos Sakari Alhopuro lahjoitti Turun yliopistolle 60 000 euroa. Tutkimus kestää kaksi vuotta.
Turun yliopiston biologian laitoksen ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen puutiaistutkijat pyrkivät selvittämään puutiaisten määriä ja niiden kantamia patogeenejä erilaisissa elinympäristöissä. Tutkimuksen aikana selviää myös, kantavatko puutiaiset myös muita kuin jo tunnettuja taudinaiheuttajia. Laaja-alaisen tutkimuksen mahdollistaa lääkintöneuvos Sakari Alhopuron lahjoitus.
