Puutiaisten kantamia taudinaiheuttajia etsitään lahjoitusvaroin
Turun yliopiston biologian laitoksen ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen puutiaistutkijat pyrkivät selvittämään puutiaisten määriä ja niiden kantamia patogeenejä erilaisissa elinympäristöissä. Tutkimuksen aikana selviää myös, kantavatko puutiaiset myös muita kuin jo tunnettuja taudinaiheuttajia. Laaja-alaisen tutkimuksen mahdollistaa lääkintöneuvos Sakari Alhopuron lahjoitus.
Turkulainen lääkintöneuvos Sakari Alhopuro on lahjoittanut Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitokselle kahden vuoden tutkimustyötä varten 60 000 euroa.
– Puutiaiset ovat suuri vaaratekijä Turun saaristossa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niiden määrä on saaristossa moninkertaistunut, pahimmilla alueille jopa kaksikymmenkertaistunut. Ne ovat myös levittäytyneet yhä laajemmalle alueelle Suomessa, aina Rovaniemelle saakka. Mielelläni tuen sellaista toimintaa, jolla on suurta merkitystä, Alhopuro sanoo.
Seilin saaressa toimiva Saaristomeren tutkimuslaitos ohjaa varat käynnissä olevaan puutiaistutkimukseen. Tutkimusjohtaja Ilppo Vuorisen mukaan lahjoituksen merkittävyyttä kuvaa se, että aiempien vuosien työ on tehty huomattavasti pienempien apurahojen turvin.
Puutiaistutkimusta johtavan eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttisen mukaan lahjoitus antaa mahdollisuuden erityisesti kattavamman patogeenitutkimuksen läpivientiin.
– Olemme keränneet kahden viime kesän aikana laajan puutiaisaineiston Selistä sekä viime vuonna Turun kaupungin virkistysalueilta Maisaaresta, Vepsän ja Pähkinäisten saarista sekä Hirvensalosta ja Ruissalosta. Etäisimpinä saarikohteina olivat Berghamn ja Boskär. Tänä vuonna puutiaiskeräys keskitetään mantereelle Varsinais-Suomen alueelle, josta on valittu 15 tutkimuspistettä eripuolilta maakuntaa. Turun yliopiston Vesilinnanmäki otetaan myös mukaan ohjelmaan, Penttinen kertoo.
Uusien alueiden lisäksi tutkijat jatkavat seurantatutkimusta Seilin saaren eri elinympäristöissä.
– Tavoitteenamme on analysoida punkkien kantamat bakteeriperäiset – etenkin borrelioosi – ja virusperäiset – aivokuumetta aiheuttavat – taudit ja kytkeä niiden esiintyvyys eri puutiaislajeihin ja elinympäristöihin. Näiden lisäksi pyrimme selvittämään kantavatko puutiaiset kenties muita taudinaiheuttajia. Työssä apuna ovat uudet molekyylibiologiset tutkimusmenetelmät, Penttinen sanoo.
Lääkäriasema Pulssin perustaja ja lääkärinä työskennellyt Alhopuro hoiti uransa aikana lukuisia borrelioosiin sairastuneita. Taudin diagnosointi on hankalaa, ja pahimmillaan se johtaa kuolemaan. Alhopuro pitääkin erittäin tärkeänä uuden, puutiaisiin liittyvän tiedon saamista.
– Me emme vielä tiedä, miksi puutiaisten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti, kenties syynä on ilmastonmuutos tai se, että eläimet – saaristossa laiduntavat lampaat sekä metsäkauriit ja valkohäntäkauriit – levittävät niitä. Me tarvitsemme lisää tietoa, Alhopuro sanoo.
Yhtenä Saaristomeren tutkimuslaitoksen puutiaistutkimuksen keskeisenä tehtävänä on tunnistaa kerätyt puutiaislajit.
– Milloin teemme Varsinais-Suomesta ensimmäiset havainnot ehkä vielä vakiintunutta puutiaistakin haitallisemmasta tulokaslajista, taigan puutiaisesta, Penttinen kysyy.
Osana tutkimusta on nettikysely osoitteessa www.puutiaiset.fi, jonne kaikkien puutiaisen nähneiden toivotaan ilmoittaman havainnoistaan. Kyselyn avulla laaditaan ensimmäistä kertaa 2000-luvulla kattava selvitys puutiaisten levinneisyydestä.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Ritva Penttinen