Tutkijat toistivat 160 vuotta vanhan kokeen Välimerellä – tulokset kertovat huolestuttavia uutisia meren tilasta
Suomalainen tutkimusryhmä teki mittaukset samoissa paikoissa ja samalla työvälineellä kuin italialainen tutkija 1860-luvulla.
Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkijat matkasivat vuosi sitten toukokuussa Italiaan, jossa he toistivat fyysikkona ja astronomina toimineen jesuiitta Angelo Secchin aineistoon perustuvan, merien virtauksia tutkivan kokeen. Tutkimuslaitoksen johtaja Jari Hänninen kertoo, että he olivat löytäneet vanhan aineiston yhdysvaltalaistutkijan kautta ja halusivat myös toistaa kokeen tarkasti Secchin menetelmiä noudattaen.
– Secchi teki mittaukset tiettyyn vuodenaikaan ja halusimme mennä samaan aikaan paikalle. Mittauspaikat oli kirjattu maamerkkien, ilmansuuntien ja nopeuksien mukaan, Hänninen sanoo.
Tutkijat tekivät mittauksia eri paikoissa kolmen päivän ajan Rooman edustalla. He myös käyttivät samaa työvälinettä kuin 160 vuotta aiemmin.
– Secchi käytti itse kehittämäänsä Secchi-levyä. Se lasketaan veteen ja meriveden värin ja laitteen mittanarun paljastaman näkösyvyyden perusteella voidaan päätellä meren ominaisuuksiin liittyviä asioita. Valmistimme replikaatin omia mittauksiamme varten. Vertasimme sitä myös nykyaikaisiin laitteisiin ja totesimme, että laite on edelleen validi.
Levy ei ollut tutkimusryhmälle uusi työväline, sillä se kuuluu kalustoon myös Saaristomeren tutkimuslaitoksella.
– Se on simppeli käyttää ja helppo rakentaa. Levyllä saa myös tuntumaa merentutkimukseen ilman robotiikkaa tai sähköisiä sensoreita. Secchi-levy onkin paitsi vanhin, myös yleisin merentutkimuslaite. Aika ajoin on myös hyvä tsekata, miten vanhat laitteet toimivat ja voisiko niitä parannella.
Kokeen toistamisen yhteydessä tutkijat huomasivat, että rehevöityminen on edennyt selkeästi ulospäin Rooman edustalla: Secchi oli mitannut 1860-luvulla yli 40 metriä näkösyvyyttä, kun taas suomalaiset tutkijat pääsivät vain noin 20 metriin.
– Menetelmien vertailu oli pääasia, mutta sivutuloksena saimme tietoa myös Tyrrhenianmeren yleisestä rehevöitymiskehityksestä viimeisten 160 vuoden ajalta. Muutkin tulokset osoittavat samaa, että rehevöityminen lisääntyy. Se johtuu ihmistoiminnasta kuten asutuksesta, teollisuudesta ja maataloudesta, Hänninen kertoo.
Teksti: Liisa Kallio
Kuvat: Ilppo Vuorinen
