Vuotuinen Tillandz-palkinto jaettiin BioCity-symposiumissa
Elias Tillandz -palkinto jaettiin tänä vuonna kahdelle parhaalle BioCity Turun tutkijoiden vuonna 2015 julkaisemalle tutkimusartikkelille BioCity-symposiumissa. Symposiumin teema, mikrobien merkitys terveyden ylläpitäjinä ja sairauksien aiheuttajina, kokosi Turkuun yli 400 kansainvälistä osallistujaa.
Tillandz-palkinto jaettiin julkaisuille, joista toinen käsittelee lohen koon määräävää geeniä ja toinen syövän leviämiseen vaikuttavaa aiemmin tuntematonta solunsisäistä viestintämekanismia. Tillandz-palkinto jaettiin nyt 12. kerran. Julkaisupalkinto on nimetty Turun Akatemian professori Elias Tillandzin mukaan (1640‒1693).
Kuvassa Tillandz-palkinnon artikkelistaan vastaanottaneet Tutku Aykanat ja Craig Primmer, palkinnon jakanut lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen sekä Tillandz-palkittu Jonna Alanko. Kuva: Tilda Junko
Tutkijat löysivät lohen koon määräävän geenin – sama geeni säätelee ihmisen murrosikää
Suomalais-norjalainen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka määrää lohen koon sen palatessa mereltä kotijokeensa kutemaan. Sama geeni säätelee myös ihmisen murrosiän alkamista.
– Löytämämme VGLL3 -geeni säätelee rasvojen kertymistä kehoon, mikä on tärkeä muuttuja sukukypsyysiän määräytymisessä. Yllättäen tämä sama geeni on mukana säätelemässä ihmisen murrosiän alkamista. Tutkimustuloksella on tärkeitä soveltamismahdollisuuksia luonnonlohikantojen hoidossa ja suojelemisessa. Lisäksi tulos voi edistää tutkimusta, joka liittyy ihmisen murrosiän ajankohdan määräytymiseen ja myöhäisen tai aikaisen murrosiän terveysvaikutuksiin, toteaa professori Craig Primmer Turun yliopistosta.
Tutkimushankkeeseen osallistuivat Turun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja useampi norjalainen tutkimuslaitos.
Aiemmin tuntematon mekanismi vaikuttaa syövän leviämiseen
Turun yliopiston tutkimusryhmä on professori Johanna Ivaskan johdolla löytänyt täysin uuden tavan, jolla solut välittävät ja monistavat ympäristöstään saamiaan elintärkeitä viestejä solun sisällä. Tutkimus osoittaa, että ympäröivästä kudoksesta irtautuneet syöpäsolut pysyvät hengissä solunsisäisen reseptoriliikenteen avulla.
Väitöskirjatutkija Jonna Alangon mikroskooppikuvat paljastivat tutkimusryhmälle, että integriini-tarttumisreseptorit lähettävät viestejä erityisistä solunsisäisistä rakenteista, niin sanotuista endosomeista. Tämä mahdollistaa pidempään jatkuvan viestityksen ja jopa viestien monistamisen.
Tämä merkittävä tutkimustulos voi vaikuttaa siihen, miten syöpätutkimusta suunnataan tulevaisuudessa. Suuntaamalla uudelleen jo kehitteillä olevia syöpälääkkeitä voitaisiin estää integriinivälitteiset eloonjäämissignaalit myös solun sisältä.
Mikrobien merkitys terveyden ylläpitäjinä ja sairauksien aiheuttajina avautumassa uudella tavalla
Kansainvälisen BioCity-symposiumin teemana on tänä vuonna mikrobien ja ihmisen välinen vuorovaikutus: se, miten mikrobit vaikuttavat ihmisen terveyteen ja aiheuttavat sairauksia. Maailman huippuasiantuntijat esittelivät symposiumissa tutkimustaan liittyen muun muassa siihen, miten mikrobit vaikuttavat puolustusjärjestelmäämme, sekä uusiin hoitomenetelmiin ja diagnostiikkaan.
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pentti Huovinen ja akatemiaprofessori Riitta Lahesmaa kertoivat symposiumissa, miten mikrobien ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen tuntemus on ottanut viimeisen vuosikymmenen aikana pitkiä askeleita eteenpäin. Tällä hetkellä tiedetään, että mikrobeilla on korrelaatioita lukuisiin sairauksiin, mutta vielä ei tarkkaan ymmärretä, millaisten mekanismien kautta ne vaikuttavat. Teknologioiden, kuten esimerkiksi syväsekvensoinnin, kehittyminen antaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia syy-seuraussuhteiden selvittämiseen. Suhteiden tunteminen avaa uusia mahdollisuuksia hoitaa esimerkiksi lihavuutta, diabetesta sekä kroonisia suolistosairauksia.
Turun yliopistossa tutkimusaihe tarjoaa hedelmällisen mahdollisuuden yhdistää laajaa osaamista mikrobiologiassa ja immunologiassa. 
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pentti Huovinen ja yksi symposiumin pääpuhujista, FiDiPro-professorina Turun ja Helsingin yliopistoissa aiemmin toiminut professori Willem de Vos (Wageningen University, Helsingin yliopisto) keskustelivat BioCity-symposiumissa muun muassa siitä, miten ihmisen mikrobistoa säätelemällä voitaisiin jatkossa hoitaa monia tunnettuja sairauksia. Kuva: Taru Suhonen
Tillandz-palkitut julkaisut:
Jonna Alanko, Anja Mai, Guillaume Jacquemet, Kristine Schauer, Riina Kaukonen, Markku Saari, Bruno Goud and Johanna Ivaska: “Integrin endosomal signalling suppresses anoikis”. Julkaistu Nature Cell Biology -lehdessä.
Nicola J. Barson, Tutku Aykanat, Kjetil Hindar, Matthew Baranski, Geir H. Bolstad, Peder Fiske, Céleste Jacq, Arne J. Jensen, Susan E. Johnston, Sten Karlsson, Matthew Kent, Thomas Moen, Eero Niemelä, Torfinn Nome, Tor F. Næsje, Panu Orell, Atso Romakkaniemi, Harald Sægrov, Kurt Urdal, Jaakko Erkinaro, Sigbjørn Lien and Craig R. Primmer: “Sex-dependent dominance at a single locus maintains variation in age at maturity in salmon.” Julkaistu Nature-lehdessä.
TS
Nostokuva: Hanna Oksanen