DNA-tutkimus paljastaa kotipuutarhankin kärhöjen sukupuun
Tuore tutkimus selvitti puutarhoista tuttujen kärhökasvien sukupuun ja paikallisti kärhöjen mahdollisen alkukodin Madagaskarin saarelle. Tulokset helpottavat uusien koristekasvien jalostamista.
DNA paljastaa näidenkin kahden kärhön lähisukulaisuuden. Kuvassa Clematis 'Utopia' ja Clematis 'Abundance'.
Kotipuutarhoista tutut Clematikset eli kärhöt ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Niiden kirjosta löytyykin valinnanvaraa jokaiseen tarpeeseen. Turun yliopiston tutkija Samuli Lehtosen ja kärhötarhuri Daniel Falckin yhteistyössä brittiläisen Kew Gardenin kuninkaallisen kasvitieteellisen puutarhan kanssa julkaisema tutkimus selvittää näiden kukkaloistostaan tunnettujen köynnösten sukulaisuussuhteita DNA:n avulla. Tulokset julkaistiin Botanical Journal of the Linnean Society -lehdessä.
Tutkimuksen ideoinut puutarhuri Daniel Falck uskoo tulosten avaavan mahdollisuuksia entistä parempien puutarhalajikkeiden kehittämiseksi.
– Selvittämämme kärhöjen sukulaisuussuhteet antavat paljon vinkkejä uusien, aiempaa paremmin Suomessa menestyvien lajikkeiden risteyttämiseen. DNA-tutkimus paljastaa sen mielenkiintoisen seikan, että lähisukulaisia ei välttämättä voi tunnistaa ulkonäön perusteella, Falck toteaa.
Trooppisia kärhöjä tutkittava lisää
Parhaiten kärhöt tunnetaan lauhkean alueen puutarhakasveina. Viime vuosina niistä on kuitenkin tullut myös lääketieteellisen tutkimuksen kohteita. Turun yliopiston kasvimuseon amanuenssi Samuli Lehtonen uskoo, että tieto kärhöjen sukulaisuussuhteista voi auttaa paljastamaan myös vielä tuntemattomia lääketieteellisiä varantoja.
– Suuri osa maailman yli kolmesta sadasta kärhölajista on kotoisin trooppisilta alueilta. Useimmat näistä trooppisista lajeista ovat vielä huonosti tunnettuja, eikä monista lajeista ole kerätty näytteitä vuosikymmeniin. Suunnittelemmekin tutkimuksen laajentamista myös trooppisiin kärhöihin, Lehtonen kertoo.
Lehtosen mukaan trooppisissa lajeissa voi piillä varmistus tutkimuksessa esiin nousseeseen, aiemmista näkemyksistä poikkeavaan tulokseen.
– Himalajan aluetta on pidetty kärhöjen monimuotoisuuden tyyssijana. Nyt julkaisemamme tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kärhöt saattavatkin olla lähtöisin Madagaskarin saarelta, Lehtonen sanoo.
Kärhötutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
Artikkelin tiedot:
Lehtonen S, Christenhusz MJM, Falck D 2016: Sensitive phylogenetics of Clematis and its position in Ranunculaceae. Botanical Journal of the Linnean Society DOI: 10.1111/boj.12477 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/boj.12477/abstract]
Teksti: Jussi Matikainen
Kuva: Daniel Falck