Turun yliopiston eläinmuseon ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat ovat löytäneet Perun Amazoniasta lukuisia tieteelle tuntemattomia kovakuoriaislajistoja. Suurin osa löytyneistä lajeista on erikoistunut elämään valkoisella hiekalla kasvavissa sademetsissä. Valkoisen hiekan metsät kasvavat Perun Amazoniassa pieninä sirpaleina ja ovat uhanalaisia.
Suomen Akatemian arktiseen tutkimusohjelmaan on valittu 14 hanketta, joita rahoitetaan yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Turun yliopistosta rahoituksen sai akatemiaprofessori Craig Primmerin johtama hanke, jossa tutkitaan Tenon lohikantojen rakenteen ekologisia ja geneettisiä muutoksia sekä niiden yhteyttä ihmistoimintaan ja ilmastoon liittyviin tekijöihin. Akatemia rahoittaa hanketta vuosina 2015–2018 noin 500.000 eurolla.
Yleisesti jätevesistä löydettävän lääkeaineen, diklofenaakin, havaittiin heikentävän kaloilla anaerobiseen aineenvaihduntaan osallistuvan entsyymin toimintaa sekä vuorokausirytmejä säätelevien geenien luentaa. Turun yliopiston ja Hampurin yliopiston yhteistyönä toteutettu tutkimus osoittaa, että vesien rehevöitymiseen liittyvällä happipitoisuuden laskulla ja ympäristöön joutuvalla lääkeaineella on yhteisvaikutuksia, joiden laajuutta ja mekanismeja ei ymmärretä vielä riittävän hyvin.
Turun yliopiston tutkija Silva Uusi-Heikkilä sai ensimmäisenä suomalaisena Axa Research Fundin rahoituksen post doc -tutkimukselleen. Kaksivuotisen tutkimusrahoituksen turvin tietomme kalastuksen vaikutuksesta kalojen genetiikkaan lisääntyy.
Turun yliopisto on mukana laajassa hankkeessa, jossa edistetään saimaannorpan suojelua ja turvataan lajin tulevaisuutta. Turkulaistutkijat etsivät keinoja suojeluun liittyvien konfliktien välttämiseen.
Hankkeen tavoitteena on vähentää saimaannorpan suojelun aiheuttamaa vastakkainasettelua Saimaalla.
Kevolla on hikoiltu perjantaina 30,5 asteen lämpötilassa. Mittarilukema on Ilmatieteen laitoksen mittaushistoriassa koko Lapin toukokuinen lämpöennätys. Keskivertovuoden toukokuun viimeiseen päivään verrattuna lisäasteita on lähes 20.
Kesän saapuminen pikavauhtia on pakottanut myös työntekijät kiristämään tahtia. Tutkimusavustaja Heini Koivuniemi kantaa kasvatuksessa olevia mittarintoukkia toiseen paikkaan.
Akatemiatutkija Markus J. Rantalan johtama tutkimusryhmä havaitsi yllätyksekseen, että naisten stressihormonitasolla ja kasvojen puoleensavetävyydellä on selvä yhteys. Mitä suurempi stressi, sitä vähemmän puoleensavetävät kasvot.