Saimaannorpan suojeluun liittyvät asenteet tarkastelussa
Turun yliopisto on mukana laajassa hankkeessa, jossa edistetään saimaannorpan suojelua ja turvataan lajin tulevaisuutta. Turkulaistutkijat etsivät keinoja suojeluun liittyvien konfliktien välttämiseen.
Hankkeen tavoitteena on vähentää saimaannorpan suojelun aiheuttamaa vastakkainasettelua Saimaalla.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella ja biologian laitoksella on käynnissä tutkimusprojekti, jonka tavoitteena on selvittää saimaannorpan suojeluun liittyvää asenneilmapiiriä ja sen kehittymistä.
Projekti on osa Metsähallituksen luontopalveluiden vetämää Saimaannorppa-LIFE-hanketta, jolle Euroopan komissio on myöntänyt 3,96 miljoonan euron rahoituksen. Saimaannorppa-LIFE-hankkeessa tuetaan saimaannorpan suojelua monin eri keinoin muun muassa edistämällä turvallisia kalastusmuotoja, lisäämällä norppatietoisuutta sekä tuottamalla tutkimustietoa ihmislähtöisten häiriöiden vaikutuksista norppakantaan. Yksi Saimaannorppa-LIFE-hankkeen tavoitteista on vähentää saimaannorpan suojeluun liittyvää vastakkainasettelua ja edistää suojelulle myönteistä ilmapiiriä tiedon lisäämisellä ja ympäristökasvatuksella.
‒ Keskustelussa saimaannorpan suojelemisesta ilmenee vastakkainasettelua erityisesti liittyen suojelun keinoihin, sanoo projektin johtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa projektijohtajana työskentelevä Minttu Jaakkola.
Keinoja konfliktien välttämiseen
Jaakkola ja projektin toinen johtaja, ympäristötieteen lehtori Timo Vuorisalo ovat perehtyneet aiheeseen jo parin vuoden ajan ennen kuin heitä pyydettiin mukaan EU-rahoitettuun Saimaannorppa-LIFE-hankkeeseen. Haastattelu- ja media-aineistoa on kerätty vuodesta 2010 saakka.
‒ Sekä lehtijuttujen että haastatteluiden perusteella tiedetään, että osa paikallisista kokee, että heitä ei huomioida suojeluun liittyvässä päätöksenteossa. Suojeluun liittyvien toimenpiteiden koetaan häiritsevän elinkeinoja, kuten kalastusta ja matkailua, sekä myös vapaa-ajanviettoa alueella, Jaakkola kertoo.
Tutkimustulosten toivotaan antavan keinoja luonnonsuojeluun liittyvien konfliktien välttämiseen.
Luontoon liittyvistä käyttöoikeuksista ollaan eri mieltä
Jaakkola kertoo, että turkulaistutkijoilta kysytään välillä, miksi tutkia saimaannorppaa, kun harmaahylje tai itämeren norppa ovat lähiympäristön omia lajeja.
‒ Tilanne saimaannorpan suojeluun liittyen on hyvin mielenkiintoinen, koska se kertoo yleisemmin ihmisten luontosuhteesta sekä siihen voimakkaasti vaikuttavista sosiaalisista, kulttuurisista ja taloudellista seikoista.
Tutkija huomauttaa, että koska erityisesti kaupungeissa luonnonsuojelun aate on lyönyt hyvin läpi, on maan, veden ja metsien hyödyntämiseen tai omistusoikeuksiin liittyviä näkökulmia vaikea ymmärtää.
‒ Hyvä esimerkki on viimeaikoina käyty keskustelu ilvesten, itämeren norppien ja ahmojen kaatoluvista. Se muistuttaa meitä kaupunkilaisia siitä, että metsästyskulttuuriin pohjaava suhtautuminen luontoon on edelleen olemassa.
Jaakkolan ja Vuorisalon lisäksi Turun yliopiston tutkimusprojektissa on mukana tutkijatohtori Salla Laasonen Turun kauppakorkeakoulusta.
Teksti: Taru Suhonen
Kuva: Geff Rossi