Asiasana: biologian laitos

Muurahaiskeot muodostavat metsämaisemassa lajinkirjon keskittymiä, vahvistaa maaperän hyödyllisiä sammalpunkkeja käsittelevä tuore tutkimus. Riikka Elo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että muurahaiskeot ylläpitävät sammalpunkkien monimuotoisuutta luomalla sopivia pienelinympäristöjä. Metsähakkuut kuitenkin häiritsevät näitä pienelinympäristöjä ja sammalpunkkilajistoa. Sammalpunkkilajeissa havaittiin lisäksi piilotettua monimuotoisuutta, sillä lajeja onkin aiemmin luultua enemmän.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) sertifiointityöryhmä on myöntänyt Turun yliopiston biologian laitokselle ja biodiversiteettiyksikölle oikeuden vastaanottaa luontoselvitykset-erikoistumisalan henkilösertifiointiin vaadittavia teoriakokeita. Sertifioinnilla on tarkoitus varmistaa, että luontoselvityksiä tekevillä henkilöillä on riittävästi kokemusta ja tietotaitoa alan tehtäviin. 

Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.

Puutiaisten ja niiden kantamien taudinaiheuttajien määrät ovat selvästi kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Jani Sormunen osoittaa Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että puutiaiset viihtyvät hyvin myös rakennetuilla kaupunki- ja esikaupunkialueilla. Sormunen korostaa, että puutiaisista on tärkeää tiedottaa etenkin kaupunkialueilla, joissa ihmiset eivät välttämättä ajattele olevansa alttiina puremille.

Turun yliopiston tutkijat löysivät Harjavallan teollisuusalueen lähistöllä liikkuvista lepakoista suhteellisen korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Myös vertailualueena käytetyn Liedon lepakoista löytyi yllättäen korkeita lyijypitoisuuksia.

Tutkimuksessa mitattiin vesisiippojen raskasmetallialtistusta.

Itämeren valtakunnallinen verkostoitumisseminaari pidettiin tänä vuonna Turussa 9.11. Seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin rehtori Kalervo Väänäsen johdolla Itämeren suojelun haasteita ja mitä Itämeren hyväksi on saatu aikaan.

​Paneelin puheenjohtajana toimi Kalervo Väänänen. Mukana olivat myös Saara-Sofia Sirén, Minna Arve, Anni Sinnemäki, Herrick Ramberg, Olavi Sahlsten ja Helena Tuuri.

Suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin vaikuttaako asema, varallisuus, koulutustausta tai lapsuusajan ympäristö siihen, suosivatko vanhemmat enemmän tyttäriä vai poikia. Tutkijat havaitsivat, että taustamuuttujien sijaan vanhemman oma sukupuoli näyttäisi vaikuttavan sukupuolen suosimiseen siten, että äidit panostavat enemmän tyttäriin ja isät poikiin. Tutkijoiden havainnot voivat jatkossa auttaa hahmottamaan jälkeläisten sukupuolen suosimisen liittyviä tutkimustuloksia, jotka ovat usein ristiriitaisia keskenään.

Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän kasvitieteelliset keruut keskittyvät erityisesti saniaisiin ja medinillakasveihin. Tutkijoiden viikkojen viidakossa vietetyn ajan jälkeen näytteet päätyvät Turun yliopiston kasvimuseoon ja tietokantoihin. Amazoniassa on lukemattomia tieteelle tuntemattomia lajeja, joten tietokantojen kehittäminen on tärkeää.

​​Amazon-tutkimusryhmän kokoelmiin kuuluva näyte