Turun yliopiston tutkijat ovat tutkineet ilmansaasteiden vaikutusta Satakunnan Harjavallan alueella jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Kansainvälisestikin ainutlaatuinen pitkäaikaisaineisto on tuottanut lukuisia tieteellisiä läpimurtoja.
FM Pauliina Järvinen havaitsi väitöskirjassaan, että sinitiaisnaaraat rakentavat itselleen ominaisia pesiä lisääntymiskaudesta toiseen ja koristelevat pesiään muiden lintujen höyhenillä. Järvisen väitöskirja todistaa myös ensimmäistä kertaa, että pesämateriaalit ovat yhteydessä poikasten selviytymiseen.
Subarktisten soiden sammalpunkkien lajisto muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja ikirouta sulaa. FM Inkeri Markkulan väitöstutkimuksen mukaan sammalpunkit voivat kuitenkin auttaa historiallisten ympäristönmuutosten tutkimisessa.
FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimusten perusteella riistakameroita voitaisiin käyttää valkohäntäpeuran kannanarvioinnissa eli arvioitaessa populaation tiheyttä, aikuisten sukupuolijakaumaa ja populaation tuottavuutta. Populaation tiheyttä voidaan arvioida myös DNA-menetelmällä.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi jokaviikkoinen tiedewebinaari. Ensimmäinen Tiedelinja-lähetys pidettiin keskiviikkona 15.4.
Rikkakasvihävite glyfosaatti on yksi maailman eniten käytetyistä torjunta-aineista. Tutkimuksissa on havaittu, että torjunta-aine voi vaikuttaa myös tuotantokasvien alkuvaiheen kasvuun. Lisäksi glyfosaatin havaittiin vaikuttavan viiriäisten sulkien kasvuun sekä kertyvän niiden elimistöön.
Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.
FM Katariina Kangassalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kehitysaikaisten ravinto-olosuhteiden vaikutuksia merkittävän mehiläispesien tuholaisen, isovahakoisan (Galleria mellonella), immuniteettikykyyn ja muihin elinkiertopiirteisiin. Kangassalo havaitsi, että toukka-aikana koetuilla heikoilla ravinto-olosuhteilla on kauaskantoisia – jopa sukupolven yli ulottuvia – vaikutuksia tämän perhosten lahkoon kuuluvan hyönteisen ominaisuuksiin.
Kaikille avoimessa pöllöillassa 12.2. Turun lintutieteellinen yhdistys ja Turun yliopiston biologian laitos esittelevät Varsinais-Suomessa pesiviä pöllöjä, niiden elämää ja pöllökantojen kartoittamista.