Subarktisten soiden sammalpunkkien lajisto muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja ikirouta sulaa. FM Inkeri Markkulan väitöstutkimuksen mukaan sammalpunkit voivat kuitenkin auttaa historiallisten ympäristönmuutosten tutkimisessa.
FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimusten perusteella riistakameroita voitaisiin käyttää valkohäntäpeuran kannanarvioinnissa eli arvioitaessa populaation tiheyttä, aikuisten sukupuolijakaumaa ja populaation tuottavuutta. Populaation tiheyttä voidaan arvioida myös DNA-menetelmällä.
Tiedelinja on Turun yliopiston uusi jokaviikkoinen tiedewebinaari. Ensimmäinen Tiedelinja-lähetys pidettiin keskiviikkona 15.4.
Rikkakasvihävite glyfosaatti on yksi maailman eniten käytetyistä torjunta-aineista. Tutkimuksissa on havaittu, että torjunta-aine voi vaikuttaa myös tuotantokasvien alkuvaiheen kasvuun. Lisäksi glyfosaatin havaittiin vaikuttavan viiriäisten sulkien kasvuun sekä kertyvän niiden elimistöön.
Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.
FM Katariina Kangassalo selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kehitysaikaisten ravinto-olosuhteiden vaikutuksia merkittävän mehiläispesien tuholaisen, isovahakoisan (Galleria mellonella), immuniteettikykyyn ja muihin elinkiertopiirteisiin. Kangassalo havaitsi, että toukka-aikana koetuilla heikoilla ravinto-olosuhteilla on kauaskantoisia – jopa sukupolven yli ulottuvia – vaikutuksia tämän perhosten lahkoon kuuluvan hyönteisen ominaisuuksiin.
Kaikille avoimessa pöllöillassa 12.2. Turun lintutieteellinen yhdistys ja Turun yliopiston biologian laitos esittelevät Varsinais-Suomessa pesiviä pöllöjä, niiden elämää ja pöllökantojen kartoittamista.
PIM-kinaasit ovat evolutiivisesti hyvin säilyneitä entsyymejä, joita löytyy niin ihmiseltä kuin millinmittaisilta sukkulamadoilta. Dosentti Päivi Koskisen tutkimusryhmä Turun yliopiston biologian laitokselta on aiemmin osoittanut PIM-kinaasien edistävän syöpäsolujen liikkuvuutta ja hengissä säilymistä, mutta nyt ryhmä on havainnut niiden säätelevän myös hajuaistin toimintaa.
Turun yliopiston tutkijat ovat todenneet, että sisaren läsnäolo on positiivisesti ja selkeästi kytköksissä naaraiden vuosittaiseen lisääntymiseen Myanmarin työläisnorsupopulaatiossa. Lisäksi tutkijat havaitsivat ikäkohtaisia vaikutuksia: sisaren läsnäolo vaikutti erityisen paljon nuoriin naaraisiin, jotka myös lisääntyivät todennäköisemmin eläessään lähellä sisartaan.