Dosentti Timo Vuorisalo on keskeisenä asiantuntijana mukana Ylen Legendaariset lintututkijat -audiosarjassa. Sarjassa tutustutaan 16 lintututkijaan, heidän persooniinsa ja merkityksiinsä suomalaisen lintututkimuksen saralla. – Henkilösarjassa esitellään mitä kummallisimpia persoonia aina 1800-luvun punkhenkisistä tutkijoista lähtien. Mutta aina arvostavaan ja kunnioittavaan sävyyn, dosentti Timo Vuorisalo sanoo.
MSc Ksenia J. Zueva selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi lohet reagoivat parasiittiin eri tavoilla. Tutkimusryhmä löysi lohelta useita geenejä, jotka vastustavat erästä sen pahimmista loisista. Useat geeneistä ovat muita kuin tunnettuja immuniteettigeenejä, mikä viittaa siihen, että kalojen immuunivaste on monimutkainen.
Monitieteinen tutkimusryhmä selvitti stressivasteen evoluutioon vaikuttavia tekijöitä ja hahmotteli uusia tutkimussuuntia. Matemaattiset mallit ennustivat esimerkiksi stressaavien tilanteiden ennalta-arvattavuuden vaikuttavan stressitasoihin. Teoreettisen ja kokeellisen tutkimuksen yhdistäminen auttaa ymmärtämään stressiä paremmin.
Yli puolet ihmisen suoliston yleisimmistä bakteereista on mahdollisesti herkkiä glyfosaatille, osoittaa uusi tutkimus. Turun yliopiston tutkijat kehittivät bioinformatiikan avulla työkalun ennustamaan eliöiden kykyä sietää altistusta glyfosaatille.
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erilaiset hyönteissyöjät kilpailevat keskenään samasta ravinnosta. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat tekivät havainnon verratessaan samalla alueella Varsinais-Suomessa ruokailevia lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja. Nämä keskenään hyvin erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä kuten kärpäsiä, sääskiä ja muita kaksisiipisiä. Tulos nostaa katoavat hyönteiset uuteen valoon, sillä huomattava osa hyönteissyöjistä voikin olla suuremmassa vaarassa kuin aiemmin on ymmärretty.
MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravinnon määrä vaikuttaa merkittävästi marjoja ja siemeniä syövien lintujen syysmuuton ja kevätmuuton ajoittumiseen. Tämän vuoden heikko puiden siemensato lähettänee siemensyöjät muutolle normaalia aikaisemmin, selviää Turun yliopiston, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Tuulivoiman rakentaminen on lisääntynyt tasaisesti, mutta sen vaikutukset ympäröivään luontoon tunnetaan yhä heikosti. Turun yliopiston johtaman tutkimusryhmän uusi katsausartikkeli pureutuu Itämeren alueen tuulivoimarakentamiseen ja siihen, miten lepakoiden liikkuminen ja muuttoreitit tulisi ottaa huomioon.
PIM-kinaasit ovat syöpäsolujen kasvua ja leviämistä edistäviä entsyymejä. Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet uutta tietoa siitä, miten PIM-kinaasit tehostavat syöpäsolujen liikkuvuutta säätelemällä solun tukirangan aktiinisäikeiden muodostumista. Tulokset antavat myös toivoa siitä, että kehitteillä olevat PIM-estolääkkeet voisivat hillitä syövän etäpesäkkeiden muodostumista.
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että monilajisten bakteeriyhteisöiden toipumista avittaa myös alkuperäisen yhteisön pienikin lisääminen antibiootilla käsiteltyyn joukkoon. Turun yliopiston apulaisprofessori Teppo Hiltunen johti tutkimusta, jossa selvitettiin miten ympäristöhäiriöt vaikuttavat mikrobiyhteisöjen lajidiversiteettiin ja evoluutioon.