Leudot syyssäät voivat koitua varpuspöllöjen kohtaloksi, kun ruokavarastot pilaantuvat (Väitös: MSc Giulia Masoero, 23.10.2020, biologia)
MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.
Monet pohjoisessa elävät eläimet keräävät ravintovarastoja talven varalle. Pienin petolintumme, varpuspöllö, varastoi syksyisin pönttöihin ja muihin koloihin pääasiassa myyriä. Varpuspöllöt aloittavat talvivarastoinnin yleensä lokakuun lopulta alkaen, kun lämpötila laskee nollan alapuolelle.
Giulia Masoero tutki väitöskirjassaan varastoinnin ajallista vaihtelua suhteessa myyrien runsauteen ja ilmastotekijöihin. Pöllöyksilön iän ja sukupuolen vaikutus varastointikäyttäytymiseen tuli esiin monella tavalla.
Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan ympäristössä vuosina 2003–2018 kerätyssä pitkäaikaisaineistossa oli käytettävissä tarkat tiedot varastoitujen saaliiden lajeista, määristä ja painoista sekä pöllöyksilöiden iästä ja sukupuolesta. Tutkimuksessa havaittiin, että saalisvarastojen koko oli selvästi suurempi myyräkantojen ollessa korkealla ja että koiraspöllöjä suuremmat naaraspöllöt keräävät suurempia varastoja kuin koiraat.
Samoin nuoret yksilöt keräävät suurempia varastoja kuin aikuiset eli yli yksivuotiaat pöllöt. Kun myyriä ei ollut tarjolla, aikuiset pöllöt kuitenkin varastoivat enemmän lintuja kuin nuoret. Pöllöt käyttivät varastojaan sitä enemmän, mitä enemmän talvella oli lunta.
– Nuorten pöllöjen ja naaraiden isommat varastot hyvässä myyrätilanteessa saattavat kertoa siitä, että ne ovat talvella riippuvaisempia varastoista kuin aikuiset koiraspöllöt, sanoo Masoero.
Pöllöillä oli ravintotilanteesta riippumatta odotettua harvemmin samaa sukupuolta tai ikäluokkaa oleva naapuri talvella, mikä viittaa sukupuolten ja ikäluokkien sisäisen kilpailun välttämiseen. Huonoina myyrävuosina yksittäisen varpuspöllön varastoimien saaliiden lukumäärä laski lajikumppanien määrän kasvaessa, mikä sekin viittaa lajinsisäisen kilpailun kustannuksiin.
Väitöskirjassa osoitetaan myös, miten suuri vaikutus syystalven sääoloilla on varastoiviin varpuspöllöihin ja varastoidun ravinnon laatuun. Aikaisin aloitetut varastot pilaantuivat suurella todennäköisyydellä. Aloitus siirtyikin tutkimusjakson aikana myöhemmäksi. Erityisesti runsaat sateet syksyllä johtivat varastosaaliiden mätänemiseen. Pilaantuneen varaston ravintoarvo on todennäköisesti huono. Naaraspöllöjä, joilla oli pilaantuneita varastoja, tavattiin harvemmin uudestaan, mikä kertoo niiden todennäköisesti joko menehtyneen tai lähteneen alueelta muualle.
***
MSc Giulia Masoero esittää väitöskirjansa ”Food hoarding of an avian predator under food limitation and climate change” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 23.10.2020 klo 12.00. Yleisö voi seurata väitöstä etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii professori Alexandre Roulin (University of Lausanne, Sveitsi) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
