Asiasana: biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Luonnonvaroja paikallisella tasolla käyttävien ihmisten välisen sosiaalisen dynamiikan tunteminen voi lisätä merkittävästi luonnonvarojen kestävää hallintaa. Turun yliopistossa väittelevä Laura Tuominen tarkasteli monitieteisessä ympäristötieteiden alan väitöstutkimuksessaan kahta erilaista luonnonvarojen käyttäjäryhmää: turkulaisia laatikkoviljelijöitä ja suomalaisia hirvenmetsästäjiä.

Väitöskirjatutkija Nina Cossin-Sevrin tutki miten stressi ja epäsuotuisat ympäristöolosuhteet vaikuttavat lintujen aineenvaihdunnan tehokkuuteen, ja mitä vaikutuksia sillä on esimerkiksi lintujen kasvuun tai lisääntymiseen.

Uudessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten pakolaistaustaiset ihmiset kokevat kansalaisuuden ja miten he navigoivat arkielämässään ennen oikeudellisen statuksensa virallistamista ja sen jälkeen.

Lepakoita talvisin vaivaava sienitauti, valkokuonosyndrooma, on eräs aikamme tuhoisimmista eläintaudeista. FM Anna Blomberg havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Euroopassa yleinen lepakkolaji on tolerantti kyseiselle taudille. Suomessa tautia ei tavattu lepakoilla lainkaan, mutta ilmastonmuutos vaikuttaa lepakoiden horrospaikkojen olosuhteisiin, mikä voi johtaa taudin puhkeamiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös lepakkolajien levinneisyyteen. Tutkimuksessa havaittiin ensimmäistä kertaa Suomessa talvehtiva uusi lepakkolaji, mikä osoittaa, että muutokset lajistossa ovat jo käynnissä.

Ympäristömyrkkyjen kertyminen ravintoverkon huipulla oleviin lintulajeihin paljastaa, että Itämeren eliöstössä vuosikymmeniä esiintyneiden pysyvien yhdisteiden lisäksi Suomen rannikolla esiintyy myös joitain uusia ympäristömyrkkyjä, joiden käyttäytymistä ravintoverkossa ei tunneta hyvin.

Merikotkan paluu sukupuuton partaalta on yksi Suomen luonnonsuojelun suurimmista menestystarinoista. Merikotkan paluulla on kuitenkin vaikutusta sen saalislajeihin, etenkin haahkaan, jonka kannan painopiste on FM Camilla Ekbladin tuoreen väitöstutkimuksen mukaan siirtynyt sisäsaaristoon nimenomaan merikotkien vaikutuksesta.

Jokien muutokset ja sedimentin kulkeutuminen ovat riippuvaisia ilmasto- ja sääolosuhteista. Jokien sedimenttiprosessit ovat suurimmillaan voimakkaiden virtausolosuhteiden aikana, tyypillisesti kevättulvien aikaan kylmän ilmaston virtavesissä. Ilmastonmuutoksen arvioidaan vaikuttavan myös vesiemme sameuteen, sillä leutoina talvina sedimenttikulkeuma on voimakkaampaa.

Varpuspöllö pesii, laulaa ja saalistaa ensisijaisesti varttuneissa metsissä, kertoo MSc Daniele Baronin tuore väitöstutkimus. Parhaiten varpuspöllö viihtyy kuusivaltaisilla varttuneilla metsäalueilla, joiden säilyttäminen olisi tärkeää lajin suojelemiseksi.