Passi tai oleskelulupa on vain osa pakolaistaustaisten ihmisten kansalaisuutta (Väitös 7.6.2024: MA Camilla Marucco Al-Mimar, ihmismaantiede)
Uudessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, miten pakolaistaustaiset ihmiset kokevat kansalaisuuden ja miten he navigoivat arkielämässään ennen oikeudellisen statuksensa virallistamista ja sen jälkeen.
Miten pakolaistaustaiset ihmiset elävät arkielämäänsä? Miten he kokevat ajan ja sen kytkeytymisen pakolaisuuteen tai kansalaisuuteen? Mitä heidän kokemuksensa merkitsevät tutkijoille?
Väitöskirjatutkimuksessaan Camilla Marucco Al-Mimar on haastatellut pakolaistaustaisia ihmisiä, jotka ovat saapuneet Suomeen Somaliasta sekä Irakista vaarallisia maahantuloreittejä ja vaikeita prosesseja pitkin. Heistä monille yksi tärkeä tavoite elämässään Suomessa oli saada oleskelulupa ja kansalaisuus. Viimeisten kymmenen vuoden aikana turvapaikan tai muun oleskeluluvan saaminen Suomessa on kuitenkin muuttunut yhä vaikeammaksi johtuen pääasiassa lain ja sen tulkinnan muutoksista. Turvapaikka- ja oleskelulupaprosessit ovat usein vaikeita ja päätöksiä voi joutua odottamaan pitkiä aikoja. Odotusaikaa leimaa useilla epävarmuus, huoli tulevaisuudesta, toimeentulosta tai perheestä ja arkielämään liittyy monenlaisia rajoitteita.
– Pakolaistaustaisten ihmisten arkielämään liittyen, vaikka haastateltujen kokemuksissa korostuu pyrkimys saada oleskelulupa tai kansalaisuus, on tärkeää muistaa, että elämä, jota he koko ajan elävät, on kuitenkin paljon enemmän kuin sitä, mitä nämä lailliset dokumentit saattavat edustaa. Epävarmuuden ja odottamisen lisäksi moni tekee tai etsii töitä, opiskelee ja harjoittelee ammattiin, keskittyy terveyden paranemiseen, elää perhe-elämää ja huolehtii omista läheisistään eri maissa, Marucco Al-Mimar korostaa.
Jopa oleskeluluvan tai kansalaisuuden saamisen jälkeen, joutuvat monet pakolaistaustaiset ihmiset kohtaamaan Suomessa rasismia arjen vuorovaikutustilanteissa – esimerkiksi kadulla, virastoissa sekä opiskelu-, työ- ja vapaa-ajanviettopaikoillaan.
Marucco Al-Mimarin mukaan jotkut näkevät, että kansalaisuuden saaminen kuuluu pakolaistaustaisilla ihmisillä jonnekin kaukaiseen tulevaisuuteen. Tästä näkökulmasta kotoutuminen voidaan nähdä suoraviivaisena prosessina, jossa siirtolaisten tulee ensin oppia Suomea, sitten työllistyä ja tulla itsenäisiksi yhteiskunnan jäseniksi.
– Todellisuudessa kuitenkin pakolaistaustaiset henkilöt elävät ja harjoittavat kansalaisuuttaan päivittäin riippumatta laillisesta asemastaan. Heidän kokemuksissaan välittyy, että integroituminen on mutkitteleva polku, jossa tulee vuorotellen vastaan erilaisia esteitä, sujuvia vaiheita ja vastoinkäymisiä. Polun varrella he kohtaavat monia ihmisiä ja jakavat heidän kanssaan tietämystä ja huolenpitoa.
Tutkittuaan kokemuksia turvapaikka- ja oleskelulupaprosesseista sekä karkotettavuudesta, Marucco Al-Mimar näkee, että Suomen valtio segregoi ja purkaa turvapaikkaa tai oleskelulupaa hakevien yksilöiden elämän tiettyihin luokkiin.
Marucco Al-Mimarin mukaan monissa prosesseissa kohdellaan yksilöitä siten, kuin he voisivat kuulua pelkästään yhteen kategoriaan kerrallaan ja olla joko pakolainen, kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut, työntekijä, opiskelija tai perheenjäsen, muttei muuta tai useampaa yhtä aikaa. Nämä eriyttävät prosessit voivat tehdä ihmiset riippuvaisiksi oleskeluluvastaan; ne voivat myös tehdä ihmisistä paperittomia tai karkotettavia, jos heidän elämäntilanteensa muuttuu ja oleskeluluvan hakeminen muilla perusteilla on yhä monimutkaisempaa.
Marucco Al-Mimarin väitöstutkimus kokoaa yhteen eri osapuolien kokemuksia ja eri tahojen työtä.
– Pyrkimykseni on vahvistaa näihin kysymyksiin liittyvien yksilöiden ihmisarvoa sekä tuoda esiin heidän elämänsä moniulotteisuutta. Tutkijoilla on valta ja vastuu tukea tietoon perustuvaa ja oikeudenmukaista maahanmuuttopolitiikkaa. On tärkeää, että kaikki tutkijat asettavat oman inhimillisyytensä akateemisen työn ytimeen sekä ovat tietoisia työnsä eettisistä ja käytännöllisistä vaikutuksista. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia ja ihmisoikeuksiin perustuva maahanmuuttopolitiikka on kaikkien etu. Meidän tulisi yhdessä pyrkiä kohti oikeudenmukaisempaa ja inhimillisempää maahanmuuttopolitiikkaa, Marucco Al-Mimar korostaa.
***
MA Camilla Marucco Al-Mimar esittää väitöskirjansa ”Life before the passport: People with a refugee background navigating everyday life, temporalities and subjectivities between refugeehood and citizenship” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 07.06.2024 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub2, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta (Meeting ID: 626 9169 9521, pääsykoodi: 302501).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anna-Kaisa Kuusisto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Jussi Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on ihmismaantiede.
