Järvien pohjalle kerrostuva muta eli sedimentti paljastaa, miten järvet reagoivat muutoksiin ilmastossa ja ihmistoiminnassa. FM Sarianna Salminen selvitti väitöskirjassaan, miten kuusi erilaista Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sijaitsevaa järveä ovat reagoineet ilmaston ja ihmistoiminnan muutoksiin viimeisten 200 vuoden aikana.
Suomen rannikon merenpohjan eliöyhteisöt ovat heikentyneet merkittävästi ihmisen toiminnan seurauksena, osoittaa Matti Sahla Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa. Sahla tarkastelee väitöstutkimuksessaan ihmisen toiminnan vaikutusta merenpohjan luontoon ja esittelee parhaita tapoja arvioida näitä vaikutuksia.
MSc Jennie Crawley tutki biologian alan väitöskirjassaan Myanmarissa metsätöissä käytettäviä aasiannorsuja. Tulokset osoittavat, että norsunkäsittelymenetelmillä sekä norsunajajien vuorovaikutuksen pituudella on merkittävä vaikutus norsun käyttäytymiseen, terveyteen ja kuolleisuuteen.
Ofioliitit ovat merellisen kuoren palasia, jotka ovat mantereiden törmäyksissä joutuneet mereltä maalle ja vuoristoihin asti. 95 miljoonaa vuotta sitten muodostunut Mawatin ofioliitti on jäännös Neotethyanin valtameren kuoresta ja on nyt osa Zagrosin vuoristoa Koillis-Irakissa. Ofioliittien tutkimus auttaa ymmärtämään merellisen kuoren kehitystä, laattatektoniikkaa ja Maan kehitystä.
Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan.
Kahden miljardin vuoden takaisessa Pohjois-Euroopassa nykyiset mantereet puuttuivat kokonaan. Pohjoinen ja itäinen Suomi olivat osa pientä mannerta, mutta suurin osa Pohjois-Eurooppaa oli tulivuorisaaria, joita ympäröi hyvin matala meri – ei kuitenkaan Itämeri. Laattatektoniikan myötä nämä osat yhdistyivät kasvattaen asteittain pientä itäistä mannerta Fennoskandian mantereeksi. Väitöstutkimuksessaan MSc Evgenia Salin selvitti Fennoskandian mantereen kehitystä aiemmin tutkimattomista Itämeren alta kerätyistä kallioperänäytteistä.
Etelä-Suomen kallioperä on lähes kaksi miljardia vuotta vanha ja sen kuoren paksuus on maapallon suurimpia. FM Jaakko Kara tutki väitöskirjassaan kallioperän syntyä ja kehitystä ja loi mallin, joka selittää harvinaisten korkean Nb (niobium) -pitoisten kivien esiintymisen, erittäin paksun kuoren synnyn mekanismin sekä yleisen, vulkaanisen kaarityypin, magmatismin Etelä-Suomen alueella.
Epävarmuus tulevaisuuden uhkatekijöistä ja uusista mahdollisuuksista tekee tulevaisuudesta yhä tärkeämmän hallinnan kohteen. Suomessa yhä useammilla julkisilla organisaatioilla, kuten kunnilla, on tavoitteena hallita tulevaisuuttaan. Usein organisaatioilla on kuitenkin puutteelliset kyvyt tai resurssit luoda tietoa tulevaisuudesta tai ottaa mahdollisia tulevaisuuksia huomioon päätöksenteossa.
Monet erilaiset ympäristötekijät vaikuttavat vanhenemiseen yhdistettyjen telomeerien pituuteen, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Tiia Kärkkäinen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan kirjosieppojen telomeeridynamiikkaa ja havaitsi, että erityisesti kasvun aikaiset olosuhteet vaikuttivat yksilön telomeerien pituuden kehitykseen. Telomeerien pituuden on puolestaan havaittu ennustavan muun muassa yksilön elinikää.
Tapani Hopkins keräsi väitöstutkimuksessaan noin 100 000 loispistiäisen aineiston Ugandan trooppisesta metsästä. Tähänastiset tulokset viittaavat siihen, että trooppisessa Afrikassa elää monimuotoinen ja yhä tuntematon pistiäislajisto. Väitöstilaisuus Ugandan porapistiäisten lajistosta, elintavoista ja lajimäärän vertautuvuudesta Amazoniaan järjestetään etäyhteyksin. Yleisökysymykset ovat tervetulleita ja niitä käsitellään tilaisuuden jälkeen.