MSc Jennie Crawley tutki biologian alan väitöskirjassaan Myanmarissa metsätöissä käytettäviä aasiannorsuja. Tulokset osoittavat, että norsunkäsittelymenetelmillä sekä norsunajajien vuorovaikutuksen pituudella on merkittävä vaikutus norsun käyttäytymiseen, terveyteen ja kuolleisuuteen.
Ihmisen kanssa elää lukemattomia eläinlajeja lemmikeistä ja eläintarhaeläimistä ihmisen kanssa työskenteleviin eläimiin. Kontaktit ihmisen kanssa vaikuttavat näiden eläinten hyvinvointiin ja terveyteen.
Aasiannorsu on uhanalainen laji, jonka historia ihmisen kanssa on johtanut siihen, että nykyisin yli neljäsosa norsukannasta elää Aasiassa perinteisten norsunhoitajien (engl. mahouts) huomassa.
Hoitajasuhde vaikuttaa norsujen terveyteen ja hyvinvointiin
Myanmarin metsäteollisuuden työnorsut työskentelevät ihmisten kanssa päivisin, mutta iltaisin ne vapautetaan luonnolliseen ympäristöönsä metsään etsimään ruokaa, seurustelemaan ja pariutumaan muiden norsujen kanssa.
Jennie Crawley on tutkinut näiden norsujen ja niiden ohjaajien välisiä suhteita. Jokainen työnorsu muodostaa parin päivittäisestä hoidosta vastaavan hoitajansa kanssa.
– Havaitsimme, että Myanmarissa norsujen ja niiden hoitajien väliset suhteet lyhenevät alati. Emme löytäneet tukea yleiselle olettamukselle, jonka mukaan norsut viettäisivät koko elinikänsä saman ohjaajan kanssa, sillä keskimääräinen hoitajasuhteen pituus norsujen kanssa on vain yksi vuosi ja norsunhoitajan aiempi kokemus työstä keskimäärin vain kolme vuotta. Esimerkiksi myös hevoset vaihtavat usein omistajaa, mutta näiden vaihdosten vaikutuksia eläinten hyvinvointiin on tutkittu vain vähän, Crawley kertoo.
Crawley tutki vaikuttaako lyhytkestoisempi hoitajasuhde norsujen hyvinvointiin.
– Mahoutin ja norsun välisen suhteen pituus ei heijastunut norsun fysiologisen stressin ilmentäjiin, mutta ohjaajasuhde on tärkeä muilla tavoilla, Crawley tähdentää.
Crawley havaitsi, että työikäisten norsujen lihasvauriot olivat vähäisempiä, kun ne olivat työskennelleet saman hoitajan kanssa pidempään. Lisäksi norsut reagoivat käyttäytymiskokeissa herkemmin ja nopeammin pitkään tuntemiensa ohjaajien käskyihin, mikä viittaa keskinäisen luottamuksen ja ymmärryksen vahvistumiseen hoitosuhteen aikana.
– Yhdessä vietetty aika voi sekä vähentää työn fyysistä kuormitusta että parantaa työtehoa. Mielenkiintoista kuitenkin on, että norsuilla, jotka annettiin kokeneempien ohjaajien hoidettaviksi, havaittiin enemmän lihasvaurioita ja tulehduksia, mikä todennäköisesti liittyi kokeneempien ohjaajien teettämiin vaativampiin työtehtäviin.
Kesyttäminen 4- vuotiaana vaikuttaa poikasten terveyteen ja kuolleisuuteen
Crawley oli kiinnostunut myös siitä, miten kesyttäminen vaikuttaa norsujen terveyteen.
– Perinteistä norsujen kesyttämistä kritisoidaan usein mediassa julmaksi, mutta eri puolilla Aasiaa käytettävissä kesytysmenetelmissä on eroja sekä maiden sisällä että niiden välillä, eikä aiempia empiirisiä tutkimuksia prosessin vaikutuksesta norsunpoikasiin ole tehty, Crawley kertoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1970–2013 syntyneiden poikasten riskejä kuolla kesytyksen aikana, sekä kerättiin näytteitä fysiologisista terveysmittareista kesyttämisprosessin aikana vuosina 2018–2020.
– Poikasten kuolleisuus on korkeimmillaan kesyttämisiän tienoilla, mutta kuolleisuus on vähentynyt huomattavasti ajan myötä, sillä vuoden 2000 jälkeen syntyneiden poikasten kuolleisuus kesytyksen aikana on enää kolmasosa 1970-luvun tasosta. Nuorempina kesytetyillä ja kokemattomien emojen poikasilla oli suurin riski kuolla kesyttämisen aikaan, koska pienet poikaset eivät kestä kesytyksen aiheuttamaa stressiä, Crawley kertoo.
Poikasista kesytyksen aikana kerätty aineisto osoitti selviä terveysvaikutuksia ensimmäisten intensiivisten kymmenen päivän aikana, jolloin poikaset ovat enimmäkseen köysiin sidottuina, että sitä seuraavien kuuden kuukauden aikana.
– Seurasimme viittä fysiologisen stressin ilmentäjää ja havaitsimme, että ne kaikki kohosivat vähintään 50 % kesyttämisen ensimmäisten päivien aikana. Suurin osa stressiä indikoivista vasteista kuitenkin vakiintui ensimmäisen kuukauden aikana, mutta yksi pysyi koholla jopa kaksi kuukautta.
Crawleyn mukaan tämä voi olla osoitus kroonisesta stressistä, joka viittaisi norsun hyvinvoinnin pitkäaikaiseen vaarantumiseen.
– Toivon, että tämä tutkimus kannustaa tutkimaan ja kehittämään norsujen ja muidenkin eläinten kesytys- ja koulutusmenetelmiä myös muissa maissa. Vaikka saamamme tiedot viittaavat siihen, että tutkituilla norsuilla esiintyy stressiä ainakin ensimmäisten 10 kesyttämispäivän aikana, käytössä on monia toimenpiteitä, jotka todennäköisesti parantavat norsujen hyvinvointia kesyttämisen aikana, kuten eläinlääkärinhoito, päivittäinen liikunta ja jatkuva luontainen ravitsemus. Erilaisin menetelmin kesytettävien norsupopulaatioiden vertailu voisi edesauttaa löytämään parhaat käytännöt, jotka tukevat norsujen hyvinvointia ja joiden vaikutusten suuruus olisi mitattavissa, Crawley ehdottaa
***
MSc Jennie Crawley esittää väitöskirjansa ”The impact of human relationships on semi-captive Asian elephant health and welfare” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.12.2021 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 2 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku). Yleisö voi seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta.
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Lisa Yon (University of Nottingham, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Hanna Tuomisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: jahcrawley1(a)gmail.com
