Asiasana: biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma (BGG)

Filosofian maisteri Esa Korkeamäki aloitti sudenkorentoja koskevat tutkimuksensa Jyväskylän yliopistossa jo 25 vuotta sitten, ja nyt Turun yliopistossa tarkastettu väitöskirja esittelee tutkimusten keskeisimmät tulokset. Korkeamäen väitöskirja koostuu neljästä tiedelehdissä julkaistusta tutkimuksesta sekä yhteenvedosta, jossa kerrotaan, miten väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää luonnonsuojelussa.

Ravinnonkäytön seurauksia vai liikkumisen sivuvaikutuksia? Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus avaa myyrien, sopulien ja suurten laiduntajien voimakkaita mutta vähän tunnettuja vaikutuksia tundralla.

Lähes neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista elää niityillä, kedoilla ja muissa perinnebiotoopeissa. Uusympäristöt, kuten säännöllisesti niitetyt tienvarret, voisivat oikein hoidettuina torjua perinnebiotoopeille sopeutuneen lajiston jatkuvaa uhanalaistumista tarjoamalla niille uusia, korvaavia elinympäristöjä. 

Uusiutuvan energian käyttöönottoon tavoitellaan Suomessa nopeaa lisäystä erilaisten politiikkatoimien avulla. Suunnitteilla on verouudistus, investointitukia ja toimenpideohjelmia. Samalla on tärkeää huolehtia järjestelmien hyvästä laadusta. FM Pirjo Majuri tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan maalämmön energiapolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä sekä julkisen hallinnon aktiivisuutta ja edellytyksiä vaikuttaa maalämpöasennusten laatuun.

Indium on harvinainen, mutta olennaisen tärkeä raaka-aine maailman elektroniikkateollisuudelle. Mira Valkama tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa rapakivigraniitteihin liittyviä indiumpitoisia esiintymiä. 

Saumaharjut ovat tavallisia harjuja kookkaampia ja paksumpia muodostumia. Ne ovat siten myös merkittäviä pohjavesimuodostumia ja tärkeitä kohteita yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta. Elina Ahokankaan väitöstutkimuksessa tunnistettiin saumaharjujen sisäiset rakenneyksiköt tarkasti aina kallionpintaan saakka. Lisäksi tutkimuksessa saatiin selville kallionpinnan taso ja siinä tapahtuneet vaihtelut jopa 100 metrin paksuisten harjukerrostumien alla. Tähän ei ole maaperämuodostumien tutkimuksessa Suomessa käytettävissä olevilla geofysikaalisilla menetelmillä aiemmin pystytty.

Moni tiibetiläinen pakolainen muuttaa Intiaan hengellisen johtajansa Dalai Laman vuoksi tai kouluttautuakseen tiibetin kielellä tai englanniksi. Tiibetiläiset saattavat kuitenkin kohdata köyhyysongelmien kanssa kamppailevassa Intiassa monia sosioekonomisia ongelmia, toteaa Rebecca Frilund Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.

Etelä-Amerikan viidakoista on löytynyt useita tieteelle ennen tuntemattomia saniaislajeja. Uusien lajien löytyminen osoittaa, että Amazonian metsiin kätkeytyy edelleen yllätyksiä.