Kiinan vähemmistöpolitiikka ajaa tiibetiläisiä pakolaisia Intiaan (Väitös: FM Rebecca Frilund, 5.6.2019, maantiede)

Tiibetistä muutetaan Intiaan useimmiten siksi, että tiibetiläiset haluavat nähdä siellä maanpaossa asuvan hengellisen johtajansa, neljännentoista Dalai Laman, saada koulutusta omista lähtökohdistaan käsin, opiskella tiibetin kielellä ja oppia englantia. Kiinan kulttuurivallankumouksen jälkeen tiibetiläisten syy muuttaa Intiaan on suurimmalla osalla vaihtunut suorien uskonnollisten ja poliittisten vainojen pakenemisesta haluun paeta Kiinan hallituksen tavalla tai toisella epätyydyttäväksi koettua vähemmistöpolitiikkaa.

– Tiibetiläisten asemaa Kiinassa voi verrata muiden kolonisoitujen alkuperäiskansojen tai vähemmistökansallisuuksien asemaan maailman eri valtioiden sisällä, vaikka demokratian taso vaihteleekin valtioittain. Kiina ei pidä Tiibetistä paenneita tiibetiläisiä pakolaisina, vaan laittomina muuttajina, joten vaarallinen pakomatka on usein tehtävä ilman virallisia matkustusasiakirjoja Himalajan yli ainakin osittain jalan, Frilund toteaa.

Tiibet-kysymys onkin geopoliittisesti arka asia Kiinan ja Intian suurvaltasuhteissa, sillä Intia on myöntänyt tiibetiläisille epävirallisen pakolaisaseman ja ottaa vastaan kaikki maahan pyrkivät tiibetiläiset, mikä hiertää maiden välejä. 

Frilundin väitöskirja perustuu etnografiseen tutkimustyöhön Tiibetin pakolaisten parissa Dharamsalan kaupungissa, Intian Himalajalla, ja tuo uudenlaisen tapaustutkimuksen maantieteelliseen muuttoliiketutkimukseen. 

– Tutkimuksessani käsittelen Tiibetissä syntyneiden tiibetiläisten muuttoliikettä, heidän muuttomatkaansa Tiibetistä Nepalin kautta Intiaan sekä heidän muuttohalukkuuttaan Intiasta eteenpäin, erityisesti niin kutsuttuun länteen. Samankaltaista yhden tai useamman maan kautta kulkevaa muuttoliikettä tavataan laajamittaisemmin muun muassa Euroopan ja Pohjois-Amerikan rajaseuduilla, Frilund kertoo.

Kiinan hallituksen kontrolli pelottaa paluumuutosta haaveilevia

Ennen Pekingin olympialaisia 2008 tiibetiläisiä saapui Intiaan noin 2000–3000 vuodessa, mutta sen jälkeen tiukentunut rajavalvonta vähensi muuttoliikettä ensin satoihin vuodessa ja sitten nykyiseen määrään, joka saattaa olla alle satakin vuodessa. Tiibetiläisten mielenosoitukset olympialaisten alla vaikuttivat tiukentuneeseen rajapolitiikkaan.

– Intiaa on pitkään pidetty tiibetiläisten uutena ihannekotimaana, koska se on lähellä Tiibetiä, kuuluu buddhalaisuuden vaikutuspiiriin ja on demokratia, jossa vallitsee uskonnonvapaus. Maanpaossa Intiassa elävä Dalai Lama on myös rakentanut Tiibetin pakolaishallituksen demokraattisia periaatteita mukaillen Dharamsalan, jota kutsutaan usein Tiibetin pakolaisten pääkaupungiksi, Frilund sanoo.

Tiibetissä syntyneet tiibetiläiset kohtaavat Frilundin mukaan kuitenkin monia sosioekonomisia vaikeuksia köyhyysongelmien kanssa kamppailevassa Intiassa. Osa muuttaakin takaisin Tiibetiin. 

– Haastattelemani tiibetiläiset kuitenkin pelkäsivät paluumuuttoa ja sitä että heitä ja heidän perheitään tarkkailtaisiin Kiinan viranomaisten toimesta tarkemmin. Syynä pelolle oli se, että he ovat eläneet Kiinan hallituksen separatistisena pitämien poliittisten toimien vaikutuspiirissä Intiassa ja Kiinan hallituksen boikotoiman Dalai Laman kotikaupungissa Dharamsalassa. Moni heistä haaveili muuttamisesta länteen, ja osa onnistuikin siinä, Frilund kertoo.

Työn löytäminen ja länteen muuttaminen on vaikeaa tiibetiläisille pakolaisille

Noin 15 000 tiibetiläisen asuttama Dharamsala on turistien suosima kaupunki, joka houkuttelee tiibetiläisten tilanteesta kiinnostuneita matkailijoita, journalisteja, valokuvaajia ja tutkijoita eri puolilta maailmaa. 

– Vaikka Dharamsalan kansainvälisyys vetää tiibetiläisiä puoleensa ja moni Tiibetistä Intiaan muuttanut tiibetiläinen jää asumaan sinne tästä syystä, monet päätyvät töihin täysin alipalkatulle turismisektorille, jos onnistuvat saamaan töitä lainkaan. Lisäksi tiibetiläiset saavat vain niin sanotun pakolaispassin Intiassa, johon kaikki maat eivät edes myönnä viisumia, koska se ei ole virallinen Intian passi, Frilund toteaa.

Globaalit varallisuuserot ja globaalin liikkuvuuden epätasa-arvoisuus ovatkin Frilundin mukaan Dharamsalassa silmiinpistävän näkyviä ja tiibetiläisten hyvin tiedostamia. 

– Postkolonialistiset valtasuhteet kiteytyvät Tiibetistä Intiaan muuttaneiden tiibetiläisten muuttoliikkeessä; varallisuus ja liikkumisen vapaus kasautuvat vauraampiin maanosiin, maailmanvalloille tai niiden johdolle, esimerkkinä Kiina ja monet länsimaat. Vaikka tiibetiläiset ovat keksineet keinoja eteenpäin muuttamiselle enenevässä määrin, ja Tiibetin pakolaishallitus pitää länteen muuttoa hyvin merkittävänä Tiibetin pakolaisyhteisöihin vaikuttavana demografisena tekijänä Intiassa, moni tiibetiläinen elää siellä haluamatta palata takaisin Tiibetiin. Silti moni ei pysty muuttamaan muuallekaan, Frilund huomauttaa.

***

FM Rebecca Frilund esittää väitöskirjansa ”From Tibet to India and Further: Transit Journeys and Onward-Migration Aspirations of Tibetan-Born Tibetans in Dharamsala” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa keskiviikkona 5.6.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Michael Collyer (University of Sussex, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jussi S. Jauhiainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on maantiede.

Väittelijän yhteystiedot: +358504694639, rebecca.frilund@utu.fi