Amazonian sademetsistä löytyi uusia saniaislajeja (MSc Glenda Gabriela Cardenas Ramirez, 20.5.2019, biologia)

Tropiikissa saniaisia voidaan käyttää sademetsätyyppien ilmentäjinä samaan tapaan kuin Suomessa erotetaan vaikkapa mustikka- ja puolukkatyypin metsiä. Metsätyypit eroavat taloudelliselta tuottokyvyltään sekä luonnonarvoiltaan, joten niiden tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää. Tunnistaminen on kuitenkin mahdotonta, ellei lajeja tunneta.

Glenda Cárdenasin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljasti Amazoniasta aiemmin tuntemattomia saniaislajeja. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eri saniaislajien osoittamat metsätyypit vaikuttavat myös apinoiden käyttäytymiseen.

– Oletuksena oli, että ravinneköyhällä maaperällä kasvavissa metsissä apinat joutuvat etsimään ruokaa laajemmalta alueelta kuin paremmin tuottavissa metsissä, ja Perun Amazoniassa tamariineilla todellakin on suurempi reviiri heikkotuottoisissa metsissä. Tunnistin apinoiden käyttämät metsätyypit etsimällä maaperän ravinnepitoisuudesta kertovia saniaislajeja metsän pohjalta, Cárdenas kertoo.

Uudet lajit löytyivät luonnontieteellisten kokoelmien ja DNA-menetelmien avulla

Uusien saniaislajien löytymisen mahdollistivat kasvitieteilijöiden vuosisatojen kuluessa keräämät luonnontieteelliset kokoelmat ja DNA-menetelmät. Cárdenas tutki kasvinäytteitä useista eri kasvitieteellisistä kokoelmista eri puolilta maailmaa ja teki näytteistä DNA-analyysejä Turun yliopistolla.

Analyysit paljastivat, että lajeja on aiemmin luultua enemmän. Osa näistä lajeista esiintyy vain tietyn tyyppisillä maaperillä, mikä tekee niistä hyviä metsätyyppien ilmentäjiä. Yksi uusista lajeista näyttää syntyneen kahden muun lajin risteytymisen tuloksena.

– Risteytymisen tiedetään olevan yleistä saniaisilla, mutta asiaa ei ole juurikaan tutkittu trooppisilla saniaisilla, joten löytö oli jännittävä, Cárdenas sanoo.

Uusien lajien lisäksi Cárdenasin tutkimus tuotti kahdeksasta eri saniaislajista kokonaisen viherhiukkasgenomin. Saniaisilla on poikkeuksellisen monimutkaiset ja suuret geeniperimät, eli genomit, keskimäärin yli neljä kertaa suuremmat kuin ihmisellä. Niinpä saniaisten genomeja ei tunneta kovin hyvin, ja uusi tutkimus auttaa ymmärtämään, miten saniaisgenomi on kehittynyt evoluution myötä.

***

MSc Glenda Gabriela Cardenas Ramirez esittää väitöskirjansa “Evolutionary history of ferns and the use of ferns and lycophytes in ecological studies” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 20.5.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Agora, luentosali XXI, Turku).

Vastaväittäjänä toimii Dr Eric Schuettpelz (Smithsonian Institution, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Hanna Tuomisto (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 029 450 4253, glecar@utu.fi