Biologian, maantieteen ja geologian tohtoriohjelma - väitöskirjatutkijalle

Kun olet saanut opiskeluoikeuden

• Laadi henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) yhdessä ohjaajasi kanssa Peppi järjestelmässä. Jatko-opintojen laajuus on 40 opintopistettä. Opintopisteitä voi saada kahdesta pääkategoriasta: (1) Tieteenalakohtaiset opinnot ja (2) Yleiset asiantuntijuutta kehittävät opinnot. HOPS:n tulee seurata BGG:n opetussuunnitelmaa huomioiden pää- ja alakategorioiden minimi- ja maksimipistemäärät. Ohjaajasi on paras henkilö ohjeistamaan jatko-opintojen suunnittelussa ja ehdottamaan sinulle, mitkä kurssit ovat sopivia tukemaan juuri sinun väitöskirjatyötäsi.
• Suorita HOPS:n mukaisia opintoja. Ilmoittautumiset Turun yliopiston kursseille tehdään Peppi-järjestelmässä. 
• Perehdy alan kirjallisuuteen, voit ansaita opintopisteitä tenttimällä kirjatentin tai laatimalla kirjallisuuskatsauksen.
• Tee tutkimusta ja verkostoidu toisten väitöskirjatutkijoiden ja oman alan asiantuntijoiden kanssa.
• Sovi säännöllisesti tapaamisia ohjaajasi kanssa. Aseta välitavoitteita (aineisto, analyysi, kirjoittaminen).
• Aloita tutkimusartikkelin kirjoittaminen jo varhaisessa vaiheessa tutkimusprojektia, artikkelin kirjoittaminen auttaa havaitsemaan mahdolliset puutteet ajoissa. Pyri siihen, että ensimmäinen käsikirjoituksesi on lähetetty arvoitavaksi viimeistään toisen vuoden lopussa.
• Älä jää yksin, vaan pyydä apua ohjaajiltasi, jos kohtaat haasteita.

Vuosittain

• Tammikuu: Täytä vuosiraportti. Tarkasta samalla, oletko saavuttanut tavoitteesi ja aseta uudet tavoitteet seuraavalla vuodelle. Väitöskirjatutkija raportoi koulutuksensa edistymisestä ja kuluvalle vuodelle asetetuista tavoitteista ensimmäisen kerran vuoden tai puolentoista vuoden kuluttua opiskeluoikeuden alkamisesta.
• Helmi-maaliskuu: Järjestä seurantaryhmän (advisory committee) tapaaminen, mikäli sinulle on nimitettynä seurantaryhmä. Valmistaudu huolella tapaamiseen.
• Helmi-maaliskuu: Sovi ura- ja kehityskeskustelu ohjaajasi, seurantaryhmäsi tai mahdollisesti esihenkilösi kanssa. On tärkeää pohtia jatkouramahdollisuuksia jo varhaisessa vaiheessa väitöskirjatyötä.
• Kesä-elukuu: Ilmottaudu läsnä- tai poissaolevaksi opiskelijaksi.
• Joulukuu: Osallistu BGG:n vuosipäivään.

Väittelyvaiheessa

• Tutustu väitösohjeisiin UGIS-portaalissa ja tiedekunnan väitössivuilla.
• Aloita väitösprosessi ajoissa, kokonaisaika on useita kuukausia.
• Varmista, että olet suorittanut kaikki tarvittavat opinnot tohtoriohjelman opetussuunnitelman ja HOPS:n mukaisesti.
• Tarkastuta väitöskirjasi Turnitinilla.
• Ehdota tiedekunnalle esitarkastajia yhdessä ohjaajasi kanssa.
• Toimita väitöskirjasi tiedekuntaan.
• Ehdota tiedekunnalle opponenttia ja kustosta yhdessä ohjaajasi kanssa.
• Julkaise väitöskirjasi väittelyluvan saamisen jälkeen.
• Toimita kopio väitöskirjasta tiedekuntaan ja rehtorille.
• Muista tehdä väitösilmoitus viestintään. Kirjoita väitöstiedote suomeksi.

Filosofian tohtorin tutkinto koostuu väitöskirjasta sekä jatko-opinnoista, joiden laajuus on 40 op.

Väitöskirja

Tieteellisistä julkaisuista muodostuva väitöskirja koostuu yleisestä johdantoluvusta (jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset sekä niiden tarkastelu) ja vähintään kolmesta tieteellistä artikkelista, joista vähintään kaksi on julkaistu tai hyväksytty julkaistavaksi referoiduissa julkaisusarjoissa. Kolme artikkelia ei välttämättä riitä väitöskirjaan, esimerkiksi mikäli väitöskirjatutkijalla ei ole merkittävää panosta jokaisessa julkaisussa.

Väitöskirjatutkijalla pitää olla keskeinen rooli vähintään yhdessä väitöskirjaan sisältyvässä artikkelissa. Tällainen rooli on esimerkiksi ensimmäinen kirjoittaja tai ”corresponding author”.

Väitöskirjatutkijan kontribuutio väitöskirjaan sisältyvissä yhteisjulkaisuissa selvitetään lausunnossa, joka toimitetaan tiedekuntaan, kun työtä esitetään lähetettäväksi esitarkastukseen. Valvoja vastaa siitä, että kontribuutio on kirjoitettu riittävällä tarkkuudella ja väitöskirjatutkijan rooli on ulkopuolisen ymmärrettävissä annetusta lausunnosta jokaisessa väitöskirjaan sisältyvässä artikkelissa. Tiedekunta toimittaa kontribuutioselvityksen esitarkastajille ja vastaväittäjälle. He arvioivat väitöskirjatutkijan kontribuution riittävyyden väitöskirjan tutkimustyöstä lausunnon perusteella.

Monografia on väitöskirjatutkijan yksin laatima tutkimus. Monografia koostuu yleisestä johdantokappaleesta, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Mikäli monografia sisältää useita tutkimuskysymyksiä, jokainen tutkimuskysymys kuvataan johdantokappaletta seuraavissa erillisissä kappaleissa, joissa esitetään kyseisen tutkimuskysymyksen kohdalta tavoitteet, menetelmät ja tulokset sekä niiden tarkastelu. Monografian viimeinen kappale on yleinen tulosten tarkastelu. Monografian tulee sisältää julkaisutiedot, mikäli se sisältää julkaistuja artikkeleja.

Jatko-opinnot (40 op)

Väitöskirjatutkija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman viimeistään kuuden kuukauden kuluessa opintojensa alkamisesta. Suunnitelma laaditaan yhdessä ohjaajan / ohjaajien ja valvojan kanssa. Väitöskirjatutkijan on mahdollista päivittää suunnitelmaansa vuosittain. Väitöskirjatutkijan valvoja on vastuussa opintojen soveltuvuudesta tohtorin tutkintoon. Opinnot voivat sisältää suomalaisten tai ulkomaisten yliopistojen kursseja.

Tiivistelmä BGG opetussuunnitelmasta 2024-2027

Tieteenalakohtaiset opinnot, 20–36 op

• Jatko-opintokurssit, 2–23 op
• Tieteellinen kirjallisuus, 0–10 op
• Seminaarit ja tohtoriohjelmapäivät, 1–10 op
• Opetuskokemus, 0–10 op
• Tieteellinen julkaisu, joka ei ole väitöskirjan osa, 0–4 op
• Liikkuvuutta ja uraa tukevat opinnot, 2–10 op
• Menetelmäopinnot, 0–15 op

Yleiset asiantuntijuutta kehittävät opinnot, 4–20 op

• Tutkimusetiikka (kaikille pakollinen), 2 op
• Tieteen popularisointi, 0–6 op
• Kieli- ja viestintäopinnot, 0–8 op
• Yliopistopedagogiikka, 0–15 op
• Ura- ja työelämäopinnot, 0–6 op
• Laitoskohtaiset aktiviteetit, 0-5 op

Kurssit

• Tutkijakoulun tarjoamat yhteiset opinnot
• Maisteriohjelmien kurssit eri aihepiireistä
• UniPID kurssit
• CSC:n koulutustarjonta

Tapahtumat

• BGG-tohtoriohjelman vuosipäivä: BGG järjestää vuosipäivän joulukuun alussa. Vuosipäivässä BGG:n väitöskirjatutkijat verkostoituvat, vaihtavat kokemuksia, oppivat esiintymistaitoja sekä muita tieteellistä pätevyyttä lisääviä taitoja. Osallistuminen BGG-päivään sekä suullinen esitys vastaavat yhtä opintopistettä.
• Aura symposium: Turun yliopiston ja Åbo Akademi yliopiston biologian, maantieteen ja geologian väitöskirjatutkijat järjestävät joka toinen vuosi tieteellisiin esityksiin keskittyvän verkostoitumistapahtuman, Aura symposiumin. 
• Mikäli haluat järjestää työpajan tai kurssin BGG:n väitöskirjatutkijoille, lähetä BGG:n koordinaattorille enintään yhden A4-arkin mittainen hakemus, joka sisältää lyhyen kuvauksen tapahtumasta, tapahtuman ajankohdan ja paikan sekä kouluttajien / puhujien nimet ja budjetin.

Apurahat

• BGG:n matka-apurahat jaetaan kerran vuodessa. Apurahoja myönnetään tieteellisiin konferensseihin sekä jatko-opintokursseihin.

BGG:n vertaistukiryhmä tarjoaa väitöskirjatutkijoille mahdollisuuden tavata kerran kuukaudessa, tutustua toisiinsa ja keskustella luottamuksellisesti väitöskirjatyöhön liittyvistä haasteista. Jokaisella tapaamisella on ennalta määrätty aihe, mutta halutessaan kuka tahansa voi nostaa esille mieltä askarruttavan aiheen, johon voidaan pohtia ratkaisua yhdessä. Vertaisryhmätapaamisten kieli on englanti.

Ensimmäisen artikkelin tarkastuspalvelu (FALCS)

FALCS: Palvelun tavoite on tarjota ensimmäistä artikkeliaan kirjoittaville väitöskirjatutkijoille mahdollisuus tarkastuttaa tekstinsä natiivilla englannin kielen puhujalla. Palvelu sisältää myös mahdollisuuden kieliasiantuntijan kanssa käytävään lyhyeen konsultaatioon, jossa arvioidaan tekstiä ja keskustellaan tarpeellisista korjauksista. Linkki FALCS-sivuille.

Järjestäjä: Kieli- ja viestintäopintojen laitos.

Tilastollinen neuvonta

Kohderyhmä: Väitöskirjatutkijat, jotka tarvitsevat neuvontaa tilastollisista analyyseistä.

Järjestäjä: Tilastotieteen keskus, Turun yliopisto. Yhteyshenkilö: Henri Nyberg

Rekry – Turun yliopiston työelämäpalvelut

Rekry tarjoaa väitöskirjatutkijoille mm. uraneuvontaa, CV-klinikoita sekä haastatteluharjoituksia. Linkki Rekryn sivuille.

Väitöstiedote

Viestintäyksikkö auttaa työstämään väitöstiedotteesi lopulliseen muotoon. Lähetä luonnos viimeistään kaksi viikkoa ennen väitöstäsi viestintäyksikköön: viestinta@utu.fi

Linkki väitösohjeeseen, jossa kerrotaan väitöstiedotteesta.

Väitöskirjatutkijan vastuut määritellään seuraavasti:

Väitöskirjatutkija on esisijaisesti vastuussa väitöskirjatyönsä etenemisestä.

• Väitöskirjatutkija valmistautuu tapaamisiin huolellisesti ja noudattaa sovittuja aikatauluja.
• Väitöskirjatutkija tekee jatko-opintonsa ohjaajan tuella, mutta itsenäisesti ja oma-aloitteisesti.
• Väitöskirjatutkija suorittaa vuosittain sovitun määrän jatko-opintokursseja ja huolehtii niiden rekisteröinnistä.
• Väitöskirjatutkija vastaa oman tutkimustyönsä etenemisestä ja siitä, että tiedottaa ohjaajalleen ja tohtoriohjelmalleen tutkimuksen edistymisestä vähintään sovitun raportointitiheyden mukaisesti ja sovitulla tavalla.
• Väitöskirjatutkija tiedottaa ohjaajalle ja valvojalle (sekä seurantaryhmän jäsenille) kaikista muutoksista, jotka vaikuttavat huomattavasti työskentelyyn, työn edistymiseen tai sovitussa aikataulussa pysymiseen.
• Väitöskirjatutkija palauttaa vuosittain seurantaraportin tohtoriohjelman edellyttämällä tavalla.

Ohjaajan tehtäviin kuuluu mm:

• ohjata väitöskirjatutkijaa jatko-opintojen suunnittelussa ja suorittamisessa,
• ohjata väitöskirjatutkijaa tutkimustyön suunnittelussa ja suorittamisessa sekä väitöskirjan laatimisessa,
• seurata ohjaussuunnitelman mukaisesti tutkimustyön ja jatko-opintojen etenemistä,
• auttaa väitöskirjatutkijaa saamaan yhteyksiä muihin saman alan tutkijoihin ja tutkimuksen soveltajiin,
• avustaa väitöskirjatutkijaa rahoituksen hakemisessa välittämällä tietoa rahoitusmahdollisuuksista,
• pääohjaajan tulee antaa lausunto väitöskirjatutkijan aktiivisuudesta vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä,
• käydä väitöskirjatutkijan kanssa vuosittain kehitys- ja urasuunnittelukeskustelu,
• huolehtia, että vieraskieliselle väitöskirjalle tehdään tarvittaessa kieliasun tarkistus,
• vastata väitöskirjatutkimuksen tarkastamisesta yliopiston hyväksymällä plagiaatintunnistusjärjestelmällä.

Valvojan tehtävänä on:

• seurata vuosittain tutkimustyön ja jatko-opintojen etenemistä yhteistyössä ohjaajan kanssa
• vastata suoritettavan tutkinnon tieteellisestä tasosta
• vastata opiskelun edellytysten turvaamisesta
• esittää mahdollisen seurantaryhmän perustamista
• hyväksyä väitöskirjatutkijan ensimmäinen henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä jatko-opintojen loppukokonaisuusanomus. Valvoja vastaa siitä, että väitöskirjatutkija saavuttaa tieteellisen jatkotutkinnon osaamistavoitteet jatko-opinnoilla ja väitöskirjatyöskentelyllä.
• varmistaa, että väitöskirjan kokonaisuus vastaa väitöskirjalta vaadittavaa laajuutta
• tehdä esitys väitöskirjan esitarkastajiksi, vastaväittäjäksi ja kustokseksi,
• toimittaa tiedekunnalle ohjaajan, valvojan ja väitöskirjatutkijan hyväksymä lausunto, josta käy ilmi tekijän panos yhteisjulkaisuihin perustuvan väitöskirjan toteutuksessa. Lausunnosta pitää myös ilmetä, jos jotakin väitöskirjan osatyötä on aiemmin käytetty toisessa väitöskirjassa tai jos sen käyttöä toiseen väitöskirjaan suunnitellaan.
• varmistaa, että väitöskirjan lopulliseksi tarkoitettu versio toimitetaan tiedekuntaan samalla, kun työlle esitetään nimitettäväksi esitarkastajia,
• varmistaa että väitöskirjan lopulliseksi tarkoitettu versio toimitetaan tarkastajille heti tarkastajien määräämisen jälkeen väitöskirjatutkijan, ohjaajan tai valvojan toimesta,
• varmistaa, että väitöskirja toimitetaan vastaväittäjälle välittömästi vastaväittäjän määräämisen jälkeen väitöskirjatutkijan, ohjaajan tai valvojan toimesta,
• auttaa selvittämään mahdollisia ristiriitatilanteita ohjauksessa.

Seurantaryhmä

Tohtoriohjelma suosittelee, että väitöskirjatutkijoille nimitetään seurantaryhmä. Seurantaryhmän tarkoitus on tukea väitöskirjatyön edistymistä yhteistyössä ohjaajien kanssa.

Seurantaryhmän tehtäviä ovat:

• Tukea väitöskirjastutkijaa sekä tieteellisesti että muissa asioissa.
• Havaita väitöskirjatyötä mahdollisesti hidastavia seikkoja.
• Pitää huolta, että jatko-opintojen suorittaminen etenee sovitusti.
• Mikäli tarpeen, auttaa muokkaamaan opinto- ja/tai tutkimussuunnitelmaa niin, että väitöskirjatyö valmistuu neljän vuoden tavoiteaikataulussa.
• Neuvoa väitöskirjatutkijan tulevaan uraan liittyvissä kysymyksissä.

Seurantaryhmätapaamiset ovat luottamuksellisia.

Seurantaryhmä koostuu väitöskirjatutkijasta, ohjaajista sekä vähintään kahdesta ulkopuolisesta jäsenestä. Tohtoriohjelma suosittelee, että seurantaryhmän jäsenet ovat tohtorintutkinnon suorittaneita ja he tulevat väitöskirjatutkijan oman tutkimusryhmän ulkopuolelta. Toisen ulkopuolisista jäsenistä tulisi työskennellä jossain muussa organisaatiossa kuin Turun yliopistossa. Väitöskirjatutkija valitsee seurantaryhmän jäsenet yhteistyössä ohjaajien ja valvojan kanssa. Seurantaryhmä nimetään ohjaussuunnitelmalomakkeella.

Seurantaryhmän tapaamiset

Väitöskirjatutkija, ohjaajat ja seurantaryhmän jäsenet tapaavat kerran vuodessa. Väitöskirjatutkija kutsuu kokouksen koolle ja huolehtii muistiinpanojen laatimisesta. Kokouksen tarkoituksena on keskustella väitöskirjatutkimuksesta ja jatko-opinnoista kannustavassa ilmapiirissä. Väitöskirjatutkija toimittaa viikkoa ennen kokousta päivitetyn tutkimussuunnitelman ja opintosuunnitelman seurantaryhmän jäsenille. Tapaamisessa käydään läpi kuinka väitöskirja on edennyt edellisen vuoden aikana verrattuna väitöskirjan suunniteltuun etenemistahtiin sekä tunnistetaan väitöskirjan etenemistä hidastavia tekijöitä. Tapaaminen sisältää osion, jossa ohjaajalla ja väitöskirjatutkijalla on vuorollaan mahdollisuus keskustella ilman toisen osapuolen läsnäoloa seurantaryhmän jäsenten kanssa. Kokouksen lopuksi seurantaryhmä esittää mahdollisia parannuksia väitöskirjatyöhön/opintoihin. Väitöskirjatutkija kirjoittaa kokouksen annista vapaamuotoisen muistion ja palauttaa muistion UGIS-portaaliin.

Väitöskirjatyön vuosiraportointi on keskeinen tohtorikoulutuksen laadunvarmistuskeino. Vuosiraportoinnista hyötyy erityisesti väitöskirjatutkija itse ja hänen ohjaajansa, mutta raportointien perusteella kehitetään myös tohtoriohjelmien ja tutkijakoulun toimintaa. Väitöskirjatutkija raportoi vuosittain koulutuksensa edistymisestä ja kuluvalle vuodelle asetetuista tavoitteista tammikuussa, ensimmäisen kerran vuoden tai puolentoista vuoden kuluttua opiskeluoikeuden alkamisesta. Raportointi tehdään täyttämällä tohtoriohjelman sähköinen lomake. Vuosiseurantaraporttia käytetään myös aktiivisuuden seurannassa.

• Linkki Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan väitösohjeisiin.
• Linkki Turun yliopiston väitösohjeisiin.

Keräsimme sinulle listan vinkkejä, joilla voit helpottaa väitökseen liittyvää jännitystä.

1. Muista, että et ole ainoa, jota väitöstilaisuus tai esiintyminen jännittää.

2. Käytä aikasi hyvin ja harjoittele tieteellisten esitysten pitämistä heti väitöskirjaopintojen alusta lähtien! Aloita turvallisessa ympäristössä: pidä väitöskirjatyöhösi liittyvä puhe ystävillesi, perheenjäsenillesi tai toisille väitöskirjatutkijoille. Voit kertoa heille, että esiintyminen jännittää sinua ja haluaisit saada tukea. Toiseksi, osallistu etäkonferenssiin ja esittele tutkimustasi siellä. Lopuksi, kun tunnet olevasi valmis, voit pitää tieteellisen esityksen konferenssissa tai seminaarisarjassa.

3. Älä unohda ilmoittautua BGG:n vuosipäivään. Voit pitää siellä lyhyen esityksen tutkimuksestasi - harjoitus tekee mestarin. Käsien täriseminen on yleistä BGG:n vuosipäivässä. Et ole ainoa, joka pelkää esiintymistä!

4. Tutustu väitösprosessiin.

• Käy kuuntelemassa oman alasi väitöstilaisuuksia.
•  Lue Turun yliopiston väitösohjeet, jotta tiedät, mitä odottaa. Linkki väitösohjeisiin.
• Osallistu BGG:n jatko-opintoseminaariin, jossa opit tutkijanuran kannalta tärkeitä asioita, sinua kannustetaan seuraan väitöstilaisuuksia ja halutessasi voit harjoitella väittelemistä esiväitöksessä.

5. Muista, että yliopiston opintopsykologit (opintopsykologi@utu.fi) tai Mehiläisen työterveyspsykologit (mikäli olet työsuhteessa yliopistoon) voivat auttaa sinua jännittämisen selättämisessä!

6. Kerro ohjaajallesi, että sinua pelottaa. Voitte yhdessä löytää tilannetta helpottavia ratkaisuja. Tällainen ratkaisu voi olla esimerkiksi empaattisen vastaväittelijän valitseminen.

7. Vinkkejä väitöstilaisuuteen:

• Ennen väitöstilaisuutta: Harjoittele lectio-praseursorian pitämistä ja pyydä siihen palautetta ohjaajaltasi ja toisilta väitöskirjatutkijoilta. Käy tutustumassa etukäteen luentosaliin, jossa väitöstilaisuus järjestetään. Tarkasta, miten valot toimivat ja niin edelleen.
• Väitöstilaisuuden alussa: Keskity lectio praecursoriia pitäessäsi ystäviesi tai perheenjäseniesi kasvoihin ja muista hengittää - syvä hengitys rauhoittaa kehon stressireaktiota.
• Väitöstilaisuuden aikana: Muista hengittää edelleen hengittää. Jos et heti tiedä, mitä vastata vastaväittelijälle, aloita esimerkiksi sanomalla "Mikä erinomainen kysymys, minun täytyy miettiä vastausta hieman”.
• Väitöstilaisuuden jälkeen: Juhli - se on ohi! Tohtorintutkinto on hieno saavutus!

Jon Brommer (Johtaja, Biologia)

Eila Hietaharju (Yliopistonlehtori, Maantiede ja geologia)
Nora Fagerholm (Apulaisprofessori II vaihe, Maantiede ja geologia)
Teppo Hiltunen (Professori, Biologia)
Sanna Huttunen (Yliopistotutkija, Biodiversiteetti)
Héloïse Moullec (Väitöskirjatutkija, Biologia)
Mia Jaatsi (Väitöskirjatutkija, Maantiede ja geologia)