MSc Ksenia J. Zueva selvitti väitöstutkimuksessaan, miksi lohet reagoivat parasiittiin eri tavoilla. Tutkimusryhmä löysi lohelta useita geenejä, jotka vastustavat erästä sen pahimmista loisista. Useat geeneistä ovat muita kuin tunnettuja immuniteettigeenejä, mikä viittaa siihen, että kalojen immuunivaste on monimutkainen.
Amazonia, maailman laajin ja runsaslajisin trooppinen metsäalue, pienenee jatkuvasti erilaisten käyttöpaineiden ja metsien hävityksen seurauksena, mutta suuret alueet ovat edelleen biologisesti tuntemattomia. MSc Pablo Pérez Chaves kartoitti väitöskirjatyössään Perun Amazonian lajistollista monimuotoisuutta.
Suomen soiden turvekerrostumista ja järvien pohjasedimenteistä on löytynyt paljaalle silmälle näkymättömiä tuhkahorisontteja, jotka paljastavat, että Suomeen kantautuu tulivuoren tuhkaa sekä Islannin että Alaskan tulivuorten purkauksista. Löytyneitä tuhkakerroksia voidaan käyttää sekä ajoitushorisontteina ympäristötutkimuksessa että tuhkapilvien levinneisyyden ja liikkeiden kartoittamiseen.
MSc Giulia Masoero havaitsi väitöskirjassaan, että sekä ravintoa varastoivien varpuspöllöjen määrä että niiden varastojen koko kasvoivat myyräkantojen kasvaessa. Suuristakaan varastoista ei kuitenkaan ollut hyötyä, mikäli ne pilaantuivat leutojen syyssäiden seurauksena ennen talvea. Erityisesti naaraspöllöille saalisvaraston pilaantuminen tarkoittaa kuolemaa tai lähtöä muualle.
MSc Simon Chapman tutki väitöskirjassaan, kuinka isoäidin läsnäolon vaikutukset poikkesivat toisistaan erilaisissa olosuhteissa. Tulokset osoittavat, että vaikka isoäidit eivät aina ole olleet hyödyllisiä, vaan joskus jopa haitaksi lapsenlapsen elossasäilymiselle, isoäidin rooli on silti voinut olla tärkeä ihmisen eliniän evoluutiossa.
Tilallinen kontrolli ja rajoittaminen vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin laitoksissa. Asiaa ihmismaantieteen näkökulmasta väitöskirjassaan tutkinut Virve Repo toteaakin, että asia on otettava huomioon jo laitoshoitoa suunniteltaessa. Repo osoitti, että rajoitukset luovat myös eriarvoisuutta. Erityisesti muistisairaiden kohdalla kontrollia voidaan käyttää liioitellusti, tai se saattaa jopa eskaloitua moraalisesti arveluttavien keinojen käyttämiseksi.
FM Salla Eilola kehitti väitöstutkimuksessaan osallistavan kartoitusmenetelmän yhteistyössä tansanialaisten asiantuntijoiden kanssa. Menetelmä auttaa keräämään paikkatietoa, jota ei tähän mennessä ole ollut käytössä Tansanian maankäytönsuunnittelussa. Se tukee asukkaiden ja suunnittelijoiden välistä keskustelua ja oppimista sekä alueen maantieteellistä hahmottamista.
FM Pauliina Järvinen havaitsi väitöskirjassaan, että sinitiaisnaaraat rakentavat itselleen ominaisia pesiä lisääntymiskaudesta toiseen ja koristelevat pesiään muiden lintujen höyhenillä. Järvisen väitöskirja todistaa myös ensimmäistä kertaa, että pesämateriaalit ovat yhteydessä poikasten selviytymiseen.
Subarktisten soiden sammalpunkkien lajisto muuttuu, kun ilmasto lämpenee ja ikirouta sulaa. FM Inkeri Markkulan väitöstutkimuksen mukaan sammalpunkit voivat kuitenkin auttaa historiallisten ympäristönmuutosten tutkimisessa.
FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimusten perusteella riistakameroita voitaisiin käyttää valkohäntäpeuran kannanarvioinnissa eli arvioitaessa populaation tiheyttä, aikuisten sukupuolijakaumaa ja populaation tuottavuutta. Populaation tiheyttä voidaan arvioida myös DNA-menetelmällä.