Valkohäntäpeuroja voidaan tutkia riistakameroiden ja DNA:n avulla (Väitös: FM Jenni Poutanen, 24.4.2020, biologia)

FM Jenni Poutasen väitöskirjatutkimus osoittaa, että metsästäjät voisivat osallistua valkohäntäpeuran kannanarviointiin omien riistakameroidensa avulla. Jotta kannanarviointia riistakameroiden avulla voitaisiin soveltaa käytännössä, tarvittaisiin automaattisen kuvantunnistuksen kehittymistä laskemaan kuvista valkohäntäpeuraurokset, naaraat ja vasat.

Tutkimuksissa todettiin myös, että valkohäntäpeurojen populaation tiheyttä voitiin arvioida ulostenäytteistä eristettävän yksilöllisen DNA:n avulla.

– DNA-menetelmä on kuitenkin työläs, joten käytännössä sitä ei voida soveltaa koko valtakunnan laajuisessa kannanarvioinnissa. Sitä voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi vertailukohtana kehitettäessä muita menetelmiä, Jenni Poutanen kertoo.

Väitöskirjassa tutkittiin myös valkohäntäpeuran elinympäristön käyttöä ja huomattiin, että alkusyksystä valkohäntäpeura suosii elinympäristössään erityisesti maatalouskäytössä olevia peltoja ja sekametsiä. Sen sijaan se liikkuu vähemmän esimerkiksi havumetsissä.

Kannanhoitoa varten on tiedettävä populaation koko ja rakenne

Valkohäntäpeura on tuotu Suomeen Pohjois-Amerikasta 1930-luvulla. Sittemmin lajista on tullut yksi Suomen tärkeimpiä riistaeläimiä hirven ohella, ja sen kanta on kasvanut voimakkaasti erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Tällä hetkellä Luonnonvarakeskus on arvioinut kannan olevan noin 100 000 yksilöä, ja viime metsästyskauden saalismäärä on riittänyt kääntämään kannan pienoiseen laskuun.

Suurin haitta valkohäntäpeurakannasta ovat peurakolarit sekä paikallisesti viljelyksille ja puutarhoille aiheutuvat haitat. Haittoja pyritään pienentämään metsästyksellä.
– Eläinten kannanhoitoa varten niiden kannan koko ja rakenne pitää tietää. Valkohäntäpeuran kohdalla on ollut tarvetta kehittää menetelmiä populaation rakenteen arvioimiseksi, Poutanen tiivistää.

***

FM Jenni Poutanen esittää väitöskirjansa ”Insights from unseen individuals – using non-invasive approaches to study population biology of white-tailed deer in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 24.4.2020 klo 12.00.

Turun yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina. Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos ovat vähintään ääniyhteydessä. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/273543237

Vastaväittäjänä toimii dosentti Mervi Kunnasranta (Luonnonvarakeskus) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.

Väitöskirjan lukukappale on yliopiston Natura-rakennuksen infopisteessä (kulku Vesilinnantien puoleisen ulko-oven kautta: Vesilinnantie 3, 20500 Turku), josta sitä voi pyytää puhelimitse (numero ulko-ovessa) arkisin klo 9–15 päivystävältä henkilökunnalta paikan päällä tutustuttavaksi.

Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
 
> Väitöskirja on julkaistu sähköisenä