Tenojoen lohet kehittyvät sukukypsiksi aiemmin ja ovat kooltaan pienempiä (Väitös: MSc Yann Czorlich, 1.6.2019, biologia)
Suurikokoiset ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät Tenojoen lohet eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin sukukypsyyden saavuttavat yksilöt. Tämä vähentää suurikokoisten lohien geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle maailman monimuotoisimmassa lohijoessa. Yann Czorlich tutki Tenojoen lohia Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa, joka esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevolla, Utsjoella. Kyseessä on ensimmäinen Kevolla järjestettävä väitöstilaisuus ja samalla pohjoisin Suomessa pidetty biologian alan väitöstilaisuus.
Yann Czorlichin väitöstutkimus paljasti, että Tenojoessa kutevat Atlantin lohet käyttävät elinkaarensa aikana maailman monipuolisimpia strategioita mitä tulee niiden elinympäristöihin: lohet viettävät 2–8 vuotta makeassa vedessä, jossa ne kehittyvät poikasina, 1–5 vuotta meressä kasvaen sukukypsiksi ja nousevat jopa neljä kertaa takasin jokeen kutemaan.
– Monipuoliset strategiat ovat tärkeitä, sillä ne saattavat vähentää kausittaisten tai paikallisten huonojen olosuhteiden vaikutusta lohikantaan. Ilmiötä kutsutaan portfoliovaikutukseksi analogiana monipuoliselle arvopaperisijoittamiselle, Czorlich kertoo.
Czorlich osoitti tutkimuksessaan, että Tenojoen lohien merellä viettämä aika on vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Tulos on merkittävä, sillä lohien merivaelluksen kesto määrittää lohien koon, kun ne palaavat jokeen kutemaan.
– Havaitsin Tenojoen päälohikannassa myös suuren ajallisen muutoksen myöhäiseen sukukypsyyteen liittyvässä geenissä. Tämä osoittaa, että lohet ovat kehittyneet evoluution myötä tutkitulla aikavälillä. Isot ja myöhään sukukypsiksi kehittyvät yksilöt eivät selviydy ja lisäänny yhtä tehokkaasti kuin aiemmin kehittyvät yksilöt, mikä vähentää näiden kalojen geenien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle. Tämä vaikuttaa tietysti kalastuksen houkuttelevuuteen Tenojoella, mutta sukukypsyyden aikaistuminen voi vaikuttaa myös lisääntymiseen, sillä lohen koko korreloi sen lisääntymismenestyksen kanssa, Czorlich sanoo.
Väitöstutkimuksessaan Czorlich aloitti myös muutosten mahdollisten syiden tutkimisen sekä suunnitteli mallia, jonka avulla voitaisiin paremmin ymmärtää lohien määrän vaihtelua Tenojoessa ja määritellä kantojen uhanalaisuusluokitus.
Czorlichin väitöstutkimuksen laaja tutkimusajanjakso oli mahdollinen, koska kalastajat ovat vapaaehtoisesti keränneet kalojen suomuja ja tietoa niiden koosta ja sukupuolesta aina 70-luvulta lähtien, yhteensä yli 150 000 yksilöistä. Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa kyseisen arkiston koordinoinnista, ja oli muiltakin osin yhteistyökumppanina Czorlichin väitöstutkimuksessa. Suomuista on voitu päätellä tietoja Tenon sivujoista ja lohien merellä viettämästä ajasta tarkastelemalla kasvurenkaita samalla tavalla kuin puista. Väitöstutkimuksensa aikana Czorlich kokosi myös aineiston, josta voidaan ottaa DNA-näytteitä ja tehdä geenitutkimuksia.
***
MSc Yann Czorlich esittää väitöskirjansa ”Population dynamics and evolutionary genetics of life history variation in Atlantic salmon” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 1.6.2019 klo 12.00 (Lapin tutkimuslaitos Kevo, Utsjoki).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Anna Kuparinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Kari Saikkonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Väittelijän yhteystiedot: +4741399266, yanczo@utu.fi (haastattelut englanniksi)
