Suomessa amerikanmajava on levittäytynyt tehokkaammin kuin euroopanmajava, vahvistaa tuore väitöstutkimus. FM Riikka Alakoski tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan euroopanmajavan ja amerikanmajavan levinneisyyteen vaikuttavia tekijöitä ja havaitsi, että erot majavien nykyisissä elinympäristöissä voivat eniten selittää sitä, että amerikanmajavan levinneisyysalue on suurempi kuin euroopanmajavan.
Alkuperäinen euroopanmajava metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1800-luvun lopulla, ja 1930-luvulla Suomeen tuotiin sekä euroopanmajavia että amerikanmajavia (kanadanmajava), koska aikanaan niiden ei tiedetty olevan eri lajia.
Euroopanmajavan alkuperäisistä istutuspaikoista vain Satakunnan Noormarkkuun vapautetut yksilöt selviytyivät, kun taas amerikanmajava lisääntyi erityisesti Säämingissä, nykyisen Etelä-Savon alueella, ja tältä alueelta siirtoistutettiin majavia 1940- ja 1950-luvuilla Evolle, Sotkamoon, Ilomantsiin ja Lappiin. Amerikanmajavan levinneisyys kasvoi siis nopeasti siirtoistutusten avulla.
Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että amerikanmajava on myös levittäytynyt omin avuin pidemmälle istutuspaikoiltaan.
Amerikanmajava on levinnyt vesistöjä pitkin mitattuna jopa yli 500 km päähän istutuspaikoiltaan, kun taas euroopanmajava esiintyy Länsi-Suomessa edelleen enintään 200 km päässä alkuperäisestä istutuspaikastaan.
– Lajit ovat kuitenkin ekologisesti samankaltaisia, minkä myös tutkimukseni vahvisti. Erot elinympäristön käytössä eivät näyttäisikään selittävän eroja levinneisyyksissä. Molemmat lajit elävät mieluummin keskikokoisissa vesistöissä kuin hyvin pienissä ojissa tai suurissa järvissä. Majavat syövät erityisesti haapaa, mutta Suomessa myös koivu on tärkeä ravintokasvi. Lehtipuiden runsaus ei näyttäisikään rajoittavan majavien levinneisyyttä Suomessa, Alakoski summaa.
Laajat vesistöalueet ovat voineet nopeuttaa amerikanmajavan levittäytymistä
Euroopanmajava esiintyy lähempänä maatalousalueita, joilla voi olla paljon sopivia vesistöjä ja runsaasti ravintoa majaville. Koska majavat ovat löytäneet synnyinalueensa läheltä sopivia pesäpaikkoja, niiden ei ole tarvinnut levittäytyä laajemmalle. Euroopanmajavan tiheys levinneisyysalueellaan onkin paljon suurempi kuin amerikanmajavan.
Sen sijaan amerikanmajavia elää runsaimmin Järvi-Suomessa, jossa laajat vesistöalueet ovat voineet nopeuttaa sen levittäytymistä.
Tulevissa tutkimuksissa pitäisikin selvittää tarkemmin, miten esimerkiksi reviirien koko ja sopivien pesäpaikkojen läheisyys eroaa majavalajien alueilla.
– Muissakin tutkimuksissa on havaittu, että majavien levittäytymistehokkuuteen vaikuttavat muun muassa populaatiotiheys, ravinnon määrä alueella sekä vesistöjen yhteys, Alakoski huomauttaa.
Euroopanmajavan kanta jatkaa kasvuaan ja levittäytyy, mutta amerikanmajavan kanta on pysynyt ennallaan
Vaikka amerikanmajava on tähän asti levittäytynyt euroopanmajavaa tehokkaammin, on Euroopanmajava viime vuosina lisääntynyt ja levittäytynyt etenkin Satakunnan etelä- ja pohjoispuolella. Tulevaisuus näyttääkin laajeneeko euroopanmajavan levinneisyysalue lähivuosina lisää.
Sen sijaan amerikanmajavan kanta on pysynyt samankokoisena kuin 2000-luvun alussa, mihin saattaa vaikuttaa myös se, että lajia metsästetään enemmän. Myös amerikanmajava on kuitenkin jatkanut levittäytymistään uusille alueille.
Suomessa Luonnonvarakeskus seuraa majavakantoja metsästäjien raportoimien pesämäärien perusteella. Tätä kansainvälisestikin mitattuna kattavaa aineistoa käytettiin myös tässä tutkimuksessa. Luonnonvarakeskus selvittää majavien syönnöksiltä lähetetyistä lastuista majavalajin DNA-analyysin avulla etenkin niiltä alueilta, joilla lajit elävät lähekkäin.
– Olisikin ensisijaisen tärkeää, että kaikki majavahavainnot ilmoitettaisiin, jotta molempien lajien kannankehityksestä ja levittäytymisestä olisi luotettavaa tietoa, Alakoski huomauttaa.
Saatavilla olevan aineiston perusteella amerikanmajava lisääntyi tehokkaammin ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja sen suurempi populaatiokoko ja siten suurempi määrä levittäytyviä majavia, on voinut laajentaa lajin levinneisyysaluetta nopeammin.
– Amerikanmajavan nopeamman alun jälkeen molempien lajien kannat ovat kuitenkin lisääntyneet samaan tahtiin, minkä perusteella pelkkä tehokkaampi lisääntyminen ei selittäisi amerikanmajavan suurempaa levinneisyyttä. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tietoa myös molempien lajien poikasmääristä ja perheyhteisöjen koosta Suomessa, jotta voitaisiin tehdä tarkempia arvioita populaatioiden koosta, Alakoski sanoo.
– Yhteenvetona voidaan sanoa, että lajien menestymistä uusilla alueilla on vaikea ennustaa, sillä muun muassa ympäristö ja populaatiotiheys vaikuttavat lajien lisääntymiseen ja levittäytymiseen, ja tämä tulisikin ottaa huomioon, jos suunnitellaan esimerkiksi euroopanmajavan siirtoistutuksia, Alakoski tiivistää.
***
FM Riikka Alakoski esittää väitöskirjansa ”Factors affecting the distribution of the Eurasian beaver and the North American beaver in Finland” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.9.2021 klo 12.
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä: https://utu.zoom.us/j/61790119314
Vastaväittäjänä toimii dosentti Petri Nummi (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Toni Laaksonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on biologia.
Turun yliopisto seuraa aktiivisesti koronavirustilannetta ja viranomaisten ohjeita. Yliopisto päivittää ohjeitaan tilanteen mukaan. Ohjeet ja linkit löytyvät osoitteesta: utu.fi/koronavirus
Väittelijän yhteystiedot: riankra@utu.fi
Kuva: North American beaver (Castor canadensis). GlacierNPS.
