Glyfosaatti voi muuttaa ihmisen suoliston bakteeriyhteisöä
Yli puolet ihmisen suoliston yleisimmistä bakteereista on mahdollisesti herkkiä glyfosaatille, osoittaa uusi tutkimus. Turun yliopiston tutkijat kehittivät bioinformatiikan avulla työkalun ennustamaan eliöiden kykyä sietää altistusta glyfosaatille.
Glyfosaatti on maailman käytetyin torjunta-aine. Turun yliopiston tutkijat ovat onnistuneet kehittämään uuden työkalun, jolla voidaan ennustaa glyfosaatin vaikutusta mikrobeihin, kuten suoliston bakteereihin.
– Glyfosaatti vaikuttaa sikimaattikierron EPSPS-entsyymiin, joka on keskeisessä roolissa kolmen elintärkeän aminohapon synteesissä. EPSPS-entsyymin rakenteen perusteella pystymme ennustamaan glyfosaattiherkkyyden 80–90 prosentissa mikrobeista, kertoo uuden bioinformatiikkatyökalun kehittäjä dosentti Pere Puigbò.
Työkalulla havaittiin, että ihmisen suoliston yleisimmistä bakteerilajeista jopa 54 prosenttia on potentiaalisesti alttiita glyfosaatille.
– Tämä uraauurtava tutkimustyökalu mahdollistaa jatkossa tutkimuksen, jossa kartoitetaan, onko glyfosaatilla vaikutuksia ihmisen ja tuotantoeläinten suolistomikrobeihin ja sitä kautta hyvinvointiin, dosentti Marjo Helander selittää.
Glyfosaatin on ajateltu olevan ihmisille ja eläimille turvallista, koska sikimaattikierto kuuluu vain kasvien, sienten ja bakteerien perustoimintoihin. Ruuan glyfosaattijäämät voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, millaiset bakteerit suolistossa viihtyvät. Tietomme suoliston bakteeriyhteisön merkityksestä myös ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen on viime vuosina karttunut nopeasti.
Globaalisti suurimpia glyfosaatin käyttökohteita ovat geenimuunneltu soija, maissi ja rapsi, joiden viljely monissa Euroopan ulkopuolisissa maissa perustuu glyfosaattia kestäviin lajikkeisiin. Glyfosaattia käytetään Euroopassakin viljan tuleennuttamiseen ennen sadonkorjuuta. Lisäksi sillä torjutaan rikkakasveja ennen kylvöä ja sadonkorjuun jälkeen erityisesti suorakylvöviljelyssä.
Riski saada glyfosaattijäämiä Suomessa tuotetun ruuan tai juoman mukana on lähes olematon. Suomessa ihmisravinnoksi käytettävää viljaa ei pakkotuleennuteta ennen sadonkorjuuta. Glyfosaattijäämiä ei siis Suomessa viljellystä viljasta pitäisi löytyä.
Maaperässä sekä kasvien pinnoilla ja eläinten suolistossa elää runsas mikrobiyhteisö. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että pienetkin glyfosaattimäärät voivat epäsuorasti vaikuttaa esimerkiksi tuholaisten, tautien ja loisten esiintymiseen.
– Bioinformatiivisen tiedon lisäksi tarvitsemme myös kokeellista tutkimusta glyfosaatin vaikutuksesta erilaisiin mikrobiyhteisöihin eri ympäristöissä, Helander sanoo.
Bakteereilla on sikimaattikierto, jonka EPSPS-entsyymin toiminnan glyfosaatti voi estää. Glyfosaatille sensitiivisten bakteerien sikimaattikierto estyy ja välttämättömiä aminohappoja ei synny. Glyfosaatille resistenttien bakteerien EPSPS-entsyymin toiminta ei häiriinny glyfosaatista. Ihmisen suoliston yleisimmistä bakteerilajeista 54 prosenttia on potentiaalisesti sensitiivisiä glyfosaatille.
Lisätietoja:
Marjo Helander, dosentti, tutkija, biologian laitos, Turun yliopisto, helander@utu.fi, p. 050 336 9566
Suvi Ruuskanen, erikoistutkija, dosentti, biologian laitos, Turun yliopisto, skruus@utu.fi, p. 050 325 6547
Pere Puigbò, dosentti, biologian laitos, Turun yliopisto, pepuav@utu.fi, pere.puigbo@eurecat.org p. +358 40 675 3548
Puigbò toimii tällä hetkellä erikoistutkijana Katalonian Eurecat Teknologiakeskuksessa ja apulaisprofessorina Rovira i Virgili -yliopistossa.
