Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan erilaiset hyönteissyöjät kilpailevat keskenään samasta ravinnosta. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat tekivät havainnon verratessaan samalla alueella Varsinais-Suomessa ruokailevia lintuja, lepakoita ja sudenkorentoja. Nämä keskenään hyvin erilaiset saalistajat söivät lähes samoja hyönteisiä kuten kärpäsiä, sääskiä ja muita kaksisiipisiä. Tulos nostaa katoavat hyönteiset uuteen valoon, sillä huomattava osa hyönteissyöjistä voikin olla suuremmassa vaarassa kuin aiemmin on ymmärretty.
Tutkimuksen mukaan yksi sekä linnuille, lepakoille että sudenkorennoille tavallinen ravinnon kohde ovat surviaissääsket. Nämä hyttysen näköiset ja kokoiset hyönteiset eivät aikuisina syö mitään ja esiintyvät valtavina massoina muun muassa järvien ja vesistöjen yllä. Surviaissääskiä on pelkästään Suomessa lähes 800 lajia. Ne ovat erittäin runsas ja lajistoltaan monimuotoinen heimo, jonka makuun monet hyönteissyöjät vaikuttavat mieltyneen. Jos tällainen tärkeä hyönteisryhmä katoaa, kerrannaisvaikutukset muulle luonnolle ja ihmisille voivat olla suuret.
– Juuri tästä seuraa suurempi huolenaihe. Jos monet pedot syövät suunnilleen samaa ruokaa, esimerkiksi surviaissääskien kannan romahtaminen voisi johtaa ennenäkemättömän suureen ekokatastrofiin, yliopistonlehtori Eero Vesterinen Turun yliopiston Biologian laitokselta selittää.
Eero Vesterinen. Kuva: Maija Laaksonen.
Taustalla laaja tutkimustyö hyönteissyöjien ravintotottumuksista
Tutkimuksen ideoinut Vesterinen on tutkinut lajien välisiä vuorovaikutuksia toistakymmentä vuotta, erityisesti ravintoketjuja tai tarkemmin ravintoverkkoja.
– Vertailin vuosien saatossa kertyneitä aineistoja sekä julkaisemiani tutkimuksia, ja huomasin jännittävän kuvion. Näytti siltä, että vaikka hyönteisiä hamuavat saalistajat sijoittuivat eri puolille eläinkuntaa – eivätkä siis jakaneet samanlaista evolutiivista historiaa – niiden ravinnosta löytyi selviä yhtäläisyyksiä.
Tarkempaan analyysiin otettiin hyönteissyöjiä, jotka oli kerätty samalta alueelta, jotta saatavilla oleva saalislajisto olisi vertailukelpoista keskenään. Tutkimukseen valikoitui hyönteissyöjiä Varsinais-Suomen alueelta: kirjosieppo, pohjanlepakko, korvayökkö sekä vesi-, viiksi- ja isoviiksisiippa, tummasyyskorento, sirokeijukorento sekä oka-, keihäs-, kuu-, ja sirotytönkorento.
– Vaikka sudenkorennot näyttävyytensä ansiosta tunnetaan kohtuullisesti, on niitäkin tieteelle kuvaamatta vielä satoja ja aikuisten ravintotottumukset tunnetaan puutteellisesti, kertoo sudenkorentojen ravintotutkimuksen pioneeri, erikoistutkija Kari Kaunisto Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä.
– Suurin osa kaikista maailman lepakoista on hyönteissyöjiä, ja aiemmat tutkimuksemme ovat jo paljastaneet muita pienempiä yksityiskohtia niiden ravinnosta, huomauttaa Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen museon intendentti, Akatemiatutkija Thomas Lilley.
Hyönteisten massakadolla laajempia vaikutuksia ravintoketjuun ja ekosysteemiin
Hyönteisten massakato on saanut viime vuosina paljon palstatilaa, ja aiheesta on julkaistu useita pitkäaikaisseurantoihin perustuvia raportteja. Hyönteisten kannat ovat paikoin romahtaneet jopa alle puoleen ja uutiset tuntuvat olevan hyvin samanlaisia ympäri maailmaa.
– Tilanne saattaa kuitenkin olla jopa aiemmin arvioitua huonompi, jos uuden tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä muille mantereille. Tutkimuksemme näyttäisi tuottaneen erilaista, tarkentavaa tietoa, jonka avulla voimme kohdistaa tutkimusta myös ilmiön kerrannaisvaikutuksiin korkeammalla ravintoketjussa, Vesterinen pohtii tulevaa.
Pääkuva: surviaissääskiä. Kuva: Eero Vesterinen.
Lisätietoja
Eero Vesterinen, yliopistonlehtori, Biologian laitos, Turun yliopisto, +358 40 740 2793, ejvest@utu.fi
