Amazon-tutkimusryhmän kasvitieteelliset kokoelmat halutaan kaikkien nähtäville
Turun yliopiston Amazon-tutkimusryhmän kasvitieteelliset keruut keskittyvät erityisesti saniaisiin ja medinillakasveihin. Tutkijoiden viikkojen viidakossa vietetyn ajan jälkeen näytteet päätyvät Turun yliopiston kasvimuseoon ja tietokantoihin. Amazoniassa on lukemattomia tieteelle tuntemattomia lajeja, joten tietokantojen kehittäminen on tärkeää.
Amazon-tutkimusryhmän kokoelmiin kuuluva näyte
Turun yliopiston kasvimuseon kokoelmat ovat laajuudeltaan maailman 3400 kasvimuseon joukossa sijalla 75. Kasvimuseolle myönnettiin yliopiston toimesta rahoitus yli kolme vuosikymmentä työtä tehneen Amazon-tutkimusryhmän kasvitieteellisten aineistojen hallinnan kehittämiseen ja siihen liittyvien juridisten kysymysten ratkaisemiseen. Rahoitus toi apua aineiston järjestämiseen ja tietokantojen kehittämiseen.
Amazon-tutkimusryhmään kuuluvan tutkija Samuli Lehtosen mukaan kerätyt näytteet antavat tutkijoille tietoa esimerkiksi erilaisista sademetsätyypeistä.
– Kasvinäytteet kerätään sanomalehtipaperien väliin ja näytteisiin kirjataan keruunumero. Lisäksi tarvittavat tiedot kirjoitetaan muistiinpanovihkoihin. Viidakossa kerätyt kasvit homehtuvat nopeasti, joten ne valellaan alkoholilla ja säilytetään tiiviissä pussissa, Lehtonen kertoo.
Myöhemmin näytteet kuivataan ja kasvien tiedot lisätään tietokantaan. Niihin lisätään myös etiketti, joka sisältää tietokannan tiedot. Näytteet jäävät odottamaan arkeille kiinnittämistä, jonka jälkeen ne voidaan arkistoida kasvimuseon kokoelmiin.
Amazon-ryhmän tutkija Hanna Tuomisto keräämässä näytteitä.( Kuva:Kalle Ruokolainen)
Juridiset kysymykset keräyksen haasteina
Yliopiston myöntämän rahoituksen avulla kasvimuseolla kehitetään näytteiden arkistoimista ja tietokantojen käyttöä. Uudeksi ongelmaksi on noussut geenivarojen käyttöä ja niistä saatavien hyötyjen jakamista säätelevä Nagoyan pöytäkirja.
– Lakeihin liittyy EU:n määräämiä velvoitteita ja myös Suomen oma lainsäädäntö asettaa säädöksiä tiedon hallinnointiin ja raportointiin. Tutkimuksesta täytyy olla myös hyötyä sille valtiolle, jonka alueelta kasvit on kerätty, Lehtonen sanoo.
Juridisten kysymysten selvittämiseksi kasvimuseolle on palkattu lakimies, jotta pystyttäisiin rakentamaan pöytäkirjan velvoitteet huomioon ottava tietokantajärjestelmät ja hallinnoimaan kokoelmia lakien mukaisesti.
Rahoituksesta apua arkistointiin ja tietokantojen kehittämiseen
Kokoelmien avulla tutkijat pystyvät vertailemaan esimerkiksi tuntemattomia lajeja. Jos löydettyä lajia ei ole kuvattu missään päin maapalloa, se kuvataan uutena lajina.
Turun yliopiston Amazon-ryhmällä on oma tietokanta keräyksilleen, lisäksi kasvimuseon kokoelmat tallennetaan Suomen luonnontieteellisten kokoelmien käyttämään yhteiseen Kotka-tietokantaan.
Amazon-tutkimusryhmään kuuluva tutkija Samuli Lehtonen esitteli jo arkitettuja näytteitä. (Kuva:Krista Kalaja)
– Kotka-tietokannan kautta näytteet tulevat näkyviin kansainvälisesti ja pystymme tekemään maailmanlaajuista yhteistyötä ja analyysia näytteistä, Lehtonen kertoo.
Rahoitus tuli tarpeeseen, sillä kolmen vuosikymmenen aikana kerätyt näytteet täytyy saada kiinnitettyä arkeille ja sijoitettua kokoelmiin.
– Pienillä resursseilla ei ole ollut mahdollisuuksia kiinnittää kaikkia näytteitä toivotussa ajassa arkeille. Rahoituksen turvin on pystytty palkkaaman henkilö, joka arkittaa kasveja ja vauhdittaa siirtoa tietokantoihin, Lehtonen kuvailee.
Tietokantojen avulla pyritään myös välttämään päällekkäisyyksiä kasvien nimeämisessä. Digitoitua aineistoa ei tarvitse enää myöskään lähettää postitse kasvimuseosta toiseen, mikä sisältää aina riskin näytteen hajoamisesta tai katoamisesta.