Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin yhteyttä lannoitteiden sisältämän glyfosaatin ja tomaattisadon runsauden välillä. Kasvihuonetomaatin tuotanto-ongelmien syyksi paljastuivat orgaanisessa lannoitteessa olleet glyfosaattijäämät.
Kaupunkiviljelyä tarkastellut tutkimusryhmä havaitsi, että laatikkoviljelyn merkitys ihmisille kasvoi koronapandemian aikana. Yhä useampi aloitti kaupunkiviljelyn ja viljelystä tuli ihmisille entistä tärkeämpää. Tutkimustulos tukee aiempiin tutkimuksiin perustuvaa oletusta, että laatikkoviljely edistää ihmisten resilienssiä, eli kykyä selvitä vaikean tilanteen aiheuttamista haasteista.
Tutkijat istuttivat rapsiin sienen, joka tunnetaan kyvystään tappaa hyönteisiä. Mikrobien ja viljelykasvien välisen kumppanuuden hyödyntäminen voi käynnistää maatalouden uuden aikakauden, jossa ekologinen jalanjälki on minimoitu ja ruoantuotanto turvattu.
Kvinoa sekä sini- ja tuoksulupiini soveltuvat kuluttaja-arvioiden perusteella hyvin esimerkiksi smoothieen tai välipalatuotteisiin. Tutkijat tarkastelivat ominaisuuksiltaan lupaavien kvinoan ja lupiinien hyödyntämistä kestävässä ruoantuotannossa.
Kasvinsuojeluaineena käytetyn glyfosaatin ja sen hajoamistuote AMPAn pitoisuudet ovat käsittelyn jälkeen suurimmillaan muokkaamattomassa pintamaassa ja laskevat jyrkästi syvemmissä maakerroksissa. Maaperässä olevat jäämät saattavat hidastaa siementen itämistä ja kasvin kasvuun lähtöä. Valumavesien mukana glyfosaattia ja AMPAa kulkeutuu vähän, koska ne sitoutuvat helposti maahan.